Lampaankääpä
Lampaankääpä (Albatrellus ovinus syn. Polyporus ovinus, Scutiger ovinus) on Russulales-heimoon kuuluva miedon makuinen kauppasieni ja kuusen mykorritsasieni.
Lampaankääpä | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Lahko: | Russulales |
Heimo: | Albatrellaceae |
Suku: | Lampaankäävät Albatrellus |
Laji: | ovinus |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Lampaankäävän lakki on nuorena kermanvalkoinen, mutta vanhemmiten se muuttuu kellertäväksi ja vaaleanruskean pilkulliseksi. Lampaankäävän lakki on epäsäännöllisen muotoinen ja paikoitellen painunut. Sen leveys on noin 5–20 cm. Jalka on valkoinen, tukeva ja lyhyt. Pillit ovat valkoiset, matalat, tiheät ja johteiset. Sen tuoksu on hyvin mieto. Paksu malto on valkoista, mutta kuumennuksen jälkeen ja vanhemmiten se muuttuu keltaiseksi.[2] Mahdollisesti on olemassa kaksi läheistä/rinnakkaista lajia, joista toisen värin muuttuminen keltaiseksi on hyvin heikkoa ja paistettu sieni lähes valkoista.
Samankaltaiset lajit muokkaa
Lampaankääpää muistuttavia sieniä ovat typäskääpä (Albatrellus ovinus/confluens), mäntykankaiden harvinainen laji vuohenkääpä (Albatrellus subrubescens) sekä vaaleaorakas (Hydnum repandum). Typäskäävästä lampaankäävän voi erottaa esimerkiksi keittämällä tai paistamalla sienet. Lampaankäävän malto kellastuu kuumennettaessa, kun taas typäskäävällä se värjäytyy vaalean ruskeaksi.[2]
Kasvuaika ja -paikka muokkaa
Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu- ja sekametsissä Suomen keski- ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksi.[2]
Käyttö ravinnoksi muokkaa
Ruokasienenä lampaankääpä on parhaimmillaan nuorena. Sille ei tarvitse tehdä esikäsittelyä. Sientä voi käyttää mm. paistettuna tai kuivattuna.[2] Lakin voi esimerkiksi leivittää korppujauhoissa ja paistaa pihviksi. Kuivattavaksi lampaankääpä ei sovi kovin hyvin, koska sienistä tulee kuivattaessa kovia.
Lähteet muokkaa
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 16.8.2008
- ↑ a b c d Eriksson, K. & Kotiranta, H.: Käytännön sieniopas, s. 55. Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2809-0.
Aiheesta muualla muokkaa
- Lampaankääpä – Ruokavirasto
- Luontoportti: Lampaankääpä (Albatrellus ovinus)
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Lampaankääpä (Albatrellus ovinus) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Luonnossa: Lampaankääpä (Albatrellus ovinus) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt, Taxonomy: Albatrellus ovinus (englanniksi)
- Medicinal Mushrooms: Albatrellus ovinus (englanniksi)
- MushroomExpert: Albatrellus ovinus (englanniksi)
- haaparousku
- kalvashaaparousku
- haavanpunikkitatti
- herkkutatti
- isohapero
- kangasrousku
- kangastatti
- karvarousku
- kantarelli
- kartiohuhtasieni
- koivunpunikkitatti
- korvasieni
- kosteikkovahvero
- kuusenleppärousku
- lampaankääpä
- mustatorvisieni
- männynherkkutatti
- männynpunikkitatti
- männynleppärousku
- suppilovahvero
- tammenherkkutatti
- rusko- ja vaaleaorakas
- siitake
- tryffelit