Lammikki
Lammikki eli keltalammikki (Nymphoides peltata) on vedessä kasvava monivuotinen keltakukkainen raatekasvilaji.
| Lammikki | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Raatekasvit Menyanthaceae |
| Suku: | Lammikit Nymphoides |
| Laji: | peltata |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö muokkaa
Lammikki on kelluvavartinen ja kasvaa 80–150 senttimetriä pitkäksi. Sen lehdet ovat herttamaiset, pitkäruotiset, 3–10 cm leveät ja alta punapilkkuiset. Lammikin kukan teriö on 3–4 cm leveä ja väriltään keltainen. Teriön sisäpinta on karvainen ja reuna ripsinen. Hedelmänä on suippo, munamainen kahden senttimetrin mittainen kota.[2][3] Ulkonäöltään lammikki muistuttaa vähän kilpukkaa tai ulpukkaa.
Levinneisyys muokkaa
Lammikki kasvaa alkuperäisenä Keski-Euroopassa ja Aasiassa. Se on Euroopassa levinnyt tulokaslajina pohjoisemmaksi, muun muassa Tanskaan, Etelä-Ruotsiin ja Etelä-Suomeen, missä se kasvaa runsasravinteisissa järvissä ja lammissa.[4][2]
Havainnot Suomessa muokkaa
Suomessa lammikki on vieraslaji,[5] joka tavattiin ensimmäisen kerran luonnonvaraisena Kaarinan Littoistenjärvessä vuonna 2012. Esiintymä pyrittiin poistamaan välittömästi, koska laji on muualla luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolella osoittautunut haitalliseksi vieraslajiksi. Hyvin menestyessään se voi muodostaa veden pinnalle tiheää kasvustoa, mikä aiheuttaa happikatoa ja veden laadun huononemista. Se voi myös syrjäyttää luontaisia kasvilajeja.[6][7] Myöhemmin samana vuonna lammikkia löydettiin myös Aurajoesta Vanhalinnan yläpuolelta, Naantalin Luolalanjärvestä ja Maskusta.[8] Vuonna 2013 lammikki levisi myös Haunisten altaan matalikoille Raisiossa.[9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lansdown, R.V.: Nymphoides peltata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 474. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Lammikki (keltalammikki) – Nymphoides peltata | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 9.7.2023.
- ↑ Den virtuella floran: Sjögull (Nymphoides peltata) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 6.1.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Lammikki – Vieraslajit.fi vieraslajit.fi. Viitattu 9.7.2023.
- ↑ Uusi tulokaslaji pyrkii Suomen luontoon Turun Sanomat. 27.9.2012. Viitattu 3.10.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Haitallista tulokaslajia kitkettiin Littoisissa Turun Sanomat. 1.10.2012. Viitattu 3.10.2012. [vanhentunut linkki]
- ↑ Ann-Mari Rannikko: Haitallista lammikkia löytynyt lisää. Turun Sanomat, 3.10.2012, s. 7.
- ↑ TSTV Luonto Plus ohjelma Haunisten altaalta. Turun Sanomat. 20.8.2013. Viitattu 20.8.2013. (vanhentunut linkki)
Aiheesta muualla muokkaa
- Kasviatlas 2022: Lammikin eli keltalammikin (Nymphoides peltata) levinneisyys Suomessa.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Nymphoides peltata – lammikki, keltalammikki
- ITIS: Nymphoides peltata (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Nymphoides peltata (englanniksi)
- Flora of China: Nymphoides peltata (englanniksi)