Lambeosaurus

Lambeosaurus (nimen merkitys: ”Lamben lisko”) on sukupuuttoon kuollut hadrosaureihin kuuluva dinosaurussuku, joka eli myöhäisliitukauden Campania-vaiheella. Kaikki Lambeosaurus-fossiilit on löydetty Dinosaur Parkin muodostumasta, Kanadan Albertasta. Suvun nimesi kanadalaisiin dinosauruksiin erikoistunut William Parks vuonna 1923 paleontologi Lawrence Lamben mukaan, joka löysi ensimmäiset Lambeosauruksen jäännökset vuonna 1902. Lambeosaurus-lajeja tunnetaan kolme, ja ne eroavat toisistaan pääasiassa heltan muodon perusteella.

Lambeosaurus
Lambeosaurus lambei
Myöhäisliitukausi Campania-vaihe PreЄ Є O S D C P T J K Pg N
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Matelijat Reptilia
Ylälahko:	Dinosaurukset Dinosauria
Lahko:	†Linnunlantioiset Ornithischia
Alalahko:	†Kerapodit Cerapoda
Osalahko:	†Ornitopodit Ornithopoda
Yläheimo:	†Hadrosauroidea
Heimo:	†Hadrosauridae
Alaheimo:	†Lambeosaurinae
Tribus:	†Lambeosaurini
Suku:	†Lambeosaurus Parks, 1923
Lajit
†L. clavinitialis Sternberg, 1935 †L. lambei Parks, 1923 †L. magnicristatus Sternberg, 1935
Katso myös
Lambeosaurus Wikispeciesissä   Lambeosaurus Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ulkonäkö ja koko

Lambeosaurus lambein luuranko

Lajit vertailussa: L. clavinitialis, L. lambei ja L. magnicristatus.

Arviot Lambeosauruksen pituudesta vaihtelevat lajista riippuen 7–7,7 metrin välillä ja painoarviot 1–3,3 tonnin välillä. Lambeosaurus luultavasti käveli ja juoksi suhteellisen vahvoilla takajaloillaan. Lyhyempiä etujalkoja se käytti tukena, kun se söi kasveja maasta.

Heltta

Kaikilla Lambeosaurus-lajeilla oli päänsä päällä suuri ontto luuheltta. L. lambeilla heltta oli kirveenmuotoinen, ja sen takana oli pienempi kiinteä uloke. Koiraiden heltta oli suurempi kuin naaraiden. Myös L. clavinitialiksella oli kirveenmuotoinen heltta, mutta se oli matalampi ja sen uloke oli vielä kehittymätön. Lambeosaurus clavinitialista pidettiin pitkään naaraspuolisena L. lambeina, mutta nykyään sen uskotaan olevan joko erillinen laji tai fyleettinen kronolaji, josta L. lambei on kehittynyt. Lajeista suurin heltta oli L. magnicristatuksella. Sen heltta oli soikea, eikä sen takana ollut uloketta. Nenäonteloon yhteydessä ollut sisäontelo todennäköisesti vahvisti Lambeosauruksen huutoja, joita se käytti kommunikointiin. Lisäksi helttojen kuviointi ja muoto mahdollisesti auttoivat yksilöitä tunnistamaan toisensa laumassa.

Elintavat

Samoista kerrostumista kuin Lambeosaurus on löydetty myös Corythosauruksen, Gryposauruksen, Parasaurolophuksen ja Prosaurolophuksen fossiileja, mikä viittaa siihen, että suvut saattoivat elää sekalaumoissa.

Aiemmin uskottiin, että monet kasvinsyöjädinosaurukset elivät vedessä, sillä ne olisivat maalla romahtaneet oman painonsa takia. Kun Lambeosaurus ensimmäisen kerran kuvattiin, sitä pidettiin todisteena hadrosaurien vesielämästä, koska sen sormien välissä oli räpylämäinen ihovaippa. Todellisuudessa ”räpylä” kuitenkin peitti eläimen polkanturaa.

Lambeosaurus oli kasvinsyöjä. Kallon perusteella on päätelty, että se söi kukkivien puiden lehtiä, varpuja ja havunneulasia, jotka se jauhoi samalla tavalla kuin nykyajan nisäkkäät.

Fylogenia

Kobayashi et al (2019):

†Lambeosaurinae

†Aralosaurus tuberiferus †Blasisaurus canudoi †Canardia garonnensis †Nipponosaurus sachalinensis  †Tsintaosaurini  †Tsintaosaurus spinorhinus †Pararhabdodon isonensis †Jaxartosaurus aralensis †Arenysaurus ardevoli  †Parasaurolophini  †Parasaurolophus walkeri †Parasaurolophus cyrtocristatus †Parasaurolophus tubicen †Charonosaurus jiayinensis †Lambeosaurini †Olorotitan arharensis †Sahaliyania elunchunorum †Amurosaurus riabinini †Lambeosaurus magnicristatus †Lambeosaurus lambei †Magnapaulia laticaudus †Velafrons coahuilensis †Hypacrosaurus stebingeri †Hypacrosaurus altispinus †Corythosaurus intermedius †Corythosaurus casuarius