Lahjatalous

Lahjataloudessa vallitseva tavaroiden ja palveluiden vaihdon muoto ei perustu julkilausuttuun sopimukseen vaihtoon vastaamisesta jollain tietyllä tavalla, vaan hyödykkeet tai palvelut luovutetaan lahjan tapaan ilman selkeästi määriteltyä vastasuorituksen vaatimista. Yleensä lahjataloudessa vallitsee jonkinlainen molemminpuolisuus vaihdossa, jolloin "lahjan" saajalta edellytetään vastaavan arvoisia tavaroita tai palveluita taikka poliittista tukea, uskollisuutta tai jotain muuta hyödyllistä vastinetta. Vaihto voi perustua joissain tapauksissa myös pelkkään lahjan antajan solidaarisuuteen, jalomielisyyteen, uskollisuuden tai kiitollisuuteen. Lahjan antamisesta antajalle koituva arvostus on yleensä tärkeässä osassa lahjatalouteen perustuvien yhteisöjen toimintalogiikassa.

Lahjatalouden käsite eroaa markkinataloudesta ja suunnitelmataloudesta. Ensin mainitussa hintamekanismi huolehtii hyödykkeiden ja palveluiden jaosta, ja jälkimmäisessä hyödykkeet ja palvelut jaetaan selkeästi määriteltyjen käskyjen ja hallinnoinnin kautta.

Käytännössä lahjataloutta muistuttavaa vaihtoa esiintyy enemmän tai vähemmän kaikissa yhteiskunnissa.

Esimerkkejä lahjataloudesta:

• Ruoan jakaminen metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa, missä jakaminen toimii turvaverkkona yksilön epäonnistumiselle päivittäisen ravinnon hankinnassa.
• Pohjois-Amerikan luoteisrannikon intiaanien potlach-rituaali, jossa johtajat luovuttavat suuria määriä omaisuuttaan pois heimojensa jäsenille vahvistaen näin ryhmän suhteita. Samassa yhteydessä myös tuhotaan omaisuutta kunnian saavuttamiseksi.
• Poliittinen koneisto, jossa poliitikko antaa suojelua tai palveluita odottaen saavansa tulevaisuudessa poliittista tukea vastalahjaksi
• Uhrit jumalille, hengille tai vastaaville tahoille
• Hyväntekeväisyys
• Avoimeen lähdekoodiin perustuva kehitystyö
• Perhejärjestelmä, jossa jokainen sukupolvi kustantaa seuraavan sukupolven koulutuksen

Jotkut anarkistit ovat pitäneet olemassa olevien talousjärjestelmien korvaamista lahjataloudella hyvänä vaihtoehtona.