Læsø
Læsø on Kattegatissa, Frederikshavnin ja Göteborgin puolivälissä, sijaitseva Tanskan saari, joka muodostaa samannimisen Læsøn kunnan. Kunnassa oli 2 026 asukasta vuonna 2007,[1] ja se on asukasmäärältään Tanskan pienin kunta.[2] Læsø on Kattegatin suurin saari: noin 22 kilometriä pitkä ja 2–12 km leveä, ja sillä on noin sata kilometriä rantaviivaa[2].
Saaren sijainti kartalla.
| Sijainti | |
|---|---|
| Korkein kohta |
6 m |
| Asukasluku |
2 026 (2007)[1] |
|---|---|
| Kieli | |
| Luokitus |
Ramsar-alue () |
Historia muokkaa
Saaren arvellaan muodostuneen noin 3000 eaa. Meri on muokannut saaren hiekkamaata ja muotoa jatkuvasti. Keskiajalla saari oli Viborgin tuomiokapitulin alaisuudessa ja saarelaiset maksoivat veronsa suolalla, jonka tuotanto oli satojen vuosien ajan saaren pääelinkeino. Tuotanto vaati suuria määriä polttopuuta, ja saari olikin lähes puuton 1500-luvulla. Puiden hävitys johtikin jatkuvaan hiekan liikkumiseen ja katoamiseen luonnonvoimien myötä, jolloin saaresta autioitui suuri osa. Puustoa rasittanut suolantuotantomuoto kiellettiin virallisesti 1652. [2]
Luonto muokkaa
Saaren rannikolla on useita suojeltuja Natura 2000 -merialueita, joilla elää mm. hummereita, pieniä hailajeja, hylkeitä, delfiinejä ja paljon vesilintuja. Saaren eteläosa on tasaista ja vetistä, muodostaen mosaiikin erilaisista kasvillisuusalueista ja rikkaan kokoelman eläinlajeja, etenkin vesilintuja ja rantakasvillisuutta. Pohjoisosaa leimaavat hiekkadyynit, puulajeina havupuut, koivut, tammi ja pyökki. Pohjoisrannalla voi myös nähdä hylkeitä tiheinä laumoina. [3]
Talous muokkaa
Saarella tuotetaan edelleen noin 60 tonnia suolaa vuosittain. Suolantuotanto toimii myös "elävänä museona", jota käy katsomassa noin 45 000 matkailijaa joka vuosi[4]. Muutoinkin turismi on tärkeä tulonlähde, yhteensä noin 130 000 turistia vieraili saarella vuosittain 2001[5]. Muita tärkeitä elinkeinoja ovat elintarviketuotanto, käsityöläisyys, kalanjalostus ja palveluelinkeinot[6].
Liikenneyhteydet muokkaa
Frederikshavnista on kolme tai neljä kertaa päivässä lauttayhteys saarelle (Færgeselskapet Læsø I/S), matkailusesongin aikana useammin. Copenhagen Airtaxi ja Flexflight (Arkistoitu – Internet Archive) lentävät saarelle Roskildesta, Torpista ja Kielistä. Ruotsista saarelle pääsee "meritaksilla". Saarella kulkee ilmainen bussi. Myös taksi sekä auton ja polkupyörien vuokrauspalvelut ovat saatavilla.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Læsø kommune: Fakta www.laesoe.dk. 3.7.2007. Arkistoitu 19.9.2007. Viitattu 22.7.2007. (tanskaksi)
- ↑ a b c Ingeborg Nordbø: Turisme, Natur og Miljø i Nordjylland (pdf) 5.12.2001. Aalborg: Aalborg University, Tourism Research Unit. Viitattu 3.7.2007. (tanskaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Sekretariat for Pilotprojekt Marin Nationalpark Læsø: Natur Nationalparker i Danmark? -en undersøgelse av mulighedene. 2007. Skagen: Nordjyllands Statsskovdistrikt. Arkistoitu 24.8.2007. Viitattu 22.7.2007. (tanskaksi)
- ↑ Læsø kommune: Læsø Saltsyderi 2007. Læsø kommune. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 22.7.2007. (tanskaksi)
- ↑ Dag Fonbæk: Man lever litt langsommere på Læsø... VG. 28.7.2001. Oslo: VG Nett. Viitattu 22.7.2007. (norjaksi)
- ↑ Læsø kommune: Erhvervslivet på Læsø under stor forandring laesoe.dk. 2007. Arkistoitu 10.7.2007. Viitattu 22.7.2007. (tanskaksi)
- ↑ Læsø kommune: Transport 2007. Læsø kommune. Arkistoitu 10.7.2007. Viitattu 22.7.2007. (tanskaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Suolantuotantolaitos ja -museo (tansk. Læsø Saltsyderi)
- Læsøn museo
- Kirkkoja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Læsøn torni (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kutteri "Ellen" (Arkistoitu – Internet Archive)