Lähi-Tapiola

pankki- ja vakuutusalan konserni
(Ohjattu sivulta LähiTapiola)

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (ruots. LokalTapiola) on suomalainen finanssiryhmä, joka muodostui Lähivakuutus- ja Tapiola-ryhmien yhdistyessä.[6] Se on yksi Suomen suurimpia rahastoyhtiöitä.[7] Ryhmän tuotteiden ja palveluiden joukkoon kuuluu vahinko-, henki- ja eläkevakuuttamisen lisäksi sijoittamisen ja säästämisen palvelut.[8] Yrityksille tarjotaan myös riskienhallintaan ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä palveluita.[8]

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö[1]
Tunnuslause Elämänturvayhtiö[2]
Yritysmuoto Keskinäinen vakuutusyhtiö
Perustettu 2013
Avainhenkilöt Juha Koponen (pääjohtaja)
Kotipaikka Espoo[3]
Toiminta-alue Suomi
Toimiala vakuutus-, sijoittaminen, rahoitus
Tuotteet vahinkovakuuttaminen, henkivakuuttaminen, säästämisen ja sijoittamisen palvelut, auto- ja konerahoitus
Liikevoitto 388 milj. euroa (2021)(konserni)[4]
Nettotulos 774 milj. euroa (2021) (konserni)[4]
Henkilöstö noin 3500 työntekijää (2022)[5]
Tytäryhtiöt LähiTapiola Vahinkoyhtiö, LähiTapiola Henkiyhtiö, LähiTapiola Varainhoito, Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito, LähiTapiola Rahoitus[4]
Omistaja asiakkaat
Kotisivu www.lahitapiola.fi

LähiTapiola on asiakkaidensa omistama yhtiöryhmä, joka palvelee niin henkilö-, maatila-, yrittäjä-, yritys- kuin yhteisöasiakkaitakin.[8]

Vuonna 2022 yhtiöllä oli lähes 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta[8] ja se oli Suomen suurin liikennevakuutuksissa, toiseksi suurin vahinkovakuuttajana ja neljänneksi suurin henkivakuuttajana.[9]

Historia muokkaa

Yhtiöiden tausta muokkaa

LähiVakuutuksen ja Tapiolan juuret ulottuvat 1700- ja 1800-luvuille. Lähivakuutuksen historia alkaa vuodesta 1770, jolloin kuningas Aadolf Fredrik sääti lain pitäjien paloapuyhdistysten perustamisesta. Tapiolan juurina taas pidetään vuotta 1857, jolloin Paloapuyhtiö perustettiin.[10] Tapiolan suorista edeltäjäyhtiöistä Pohja perustettiin vuonna 1909 ja Aura vuonna 1917. Vuonna 1933 säädetyn lain keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä jälkeen paikallisia Lähivakuutusyhdistyksiä alkoi syntyä ympäri maata.[10]

Tapiola ja Lähivakuutus (1982–2012) muokkaa

Pääartikkelit: Tapiola-ryhmä ja Lähivakuutus

Tapiola syntyi Tapion nimipäivänä 18. kesäkuuta 1982, kun Aura ja Pohja yhdistyivät.[10] Vuonna 1983 Lähivakuutusyhdistyksistä koostuneen ryhmän yhteiseksi markkinointinimeksi tuli Lähivakuutus, jota käytettiin sekä valtakunnallisesti että paikallisesti.[10]

2000-luvulla Tapiola päätti laajentaa toimintaansa finanssipalveluihin. Ensin perustettiin Tapiola Omaisuudenhoito Oy ja Tapiola-rahastoyhtiö Oy, jotka yhdistyivät myöhemmin Tapiola Varainhoito Oy:ksi. Tapiola Pankki Oy aloitti toimintansa vuonna 2004.[10]

Vuonna 2011 jo aiemmin esillä olleet tunnustelut Lähivakuutuksen ja Tapiolan fuusiosta avattiin ja aiesopimus fuusiosta allekirjoitettiin 23. joulukuuta. Helmikuussa 2012 Tapiola ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistyvänsä. Yhtiöiden hallintoneuvostot allekirjoittivat LähiTapiolan perustamissopimuksen ja toukokuussa yhtiökokoukset hyväksyivät fuusion. Kesäkuussa kerrottiin, että uuden yhtiön markkinointinimeksi tulee LähiTapiola.[6]

LähiTapiolan alkuvuodet (2013–2014) muokkaa

 
LähiTapiolan toimistorakennus Espoon Tapiolassa.

LähiTapiola-ryhmä aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2013.[6] LähiTapiolan pääjohtajana aloitti Erkki Moisander.[11] Fuusio oli Suomen taloushistorian suurimpia ja joidenkin mielestä myös vaikeimpia, sillä yritysten kulttuurit olivat hyvin erilaisia. Tapiola-ryhmä oli keskitetysti johdettu, asiantuntijavaltainen yritys, jossa silloinen pääjohtaja Asmo Kalpala käytti suurta valtaa. Yrityskulttuuri kuvailtiin kohteliaaksi ja akateemisia keskusteluja sisältäväksi.

Lähivakuutusta taas johdettiin hajautetulla mallilla, jossa valtaa käyttivät maakuntien itsenäiset vakuutusyhdistykset, jotka toimivat ketterästi ja yrittäjämäisesti. Moisanderin johtamassa yrityksessä harrastettiin suorapuheisuutta. Yhtiöitä oli yritetty fuusioda useita kertoja vuosien varrella ja kumpikin yritys oli yrittänyt turhaan yhdistyä Fennian kanssa. Yhtiöt pelkäsivät alan muuttuvan pankkivetoiseksi, sillä niiden kilpailija OP Ryhmä tarjosi pankkiasiakkailleen bonuksia, joita saattoi käyttää vakuutusmaksuihin. Fuusio toi kilpailuetua kovenevassa kilpailussa. LähiTapiolan synnystä vastasivat Kalpala, Moisander ja Lähivakuutuksen hallituksen puheenjohtaja Ralf Wikström. Neuvotteluissa Lähivakuutuksen asema oli hyvä, sillä se ei tarvinnut fuusiota niin paljon kuin markkinaosuuttaan menettänyt Tapiola. Kalpalaa motivoi halu saavuttaa fuusio ennen eläkkeelle jäämistään. Lähivakuutuksen hallitus halusi säilyttää fuusiossa alueyhdistysten itsenäisyyden.

Käytännössä fuusio oli tasa-arvoinen, mutta muutosvastarintaa oli paljon.[12] LähiTapiola oli Suomen suurimpia vahinkovakuuttajia ja sen markkinaosuus oli 25,6 %.[13] LähiTapiola-henkiyhtiö oli neljänneksi suurin henkivakuuttaja 7,9 % osuudellaan.[14]

Kesäkuussa Tapiola Pankki vaihtoi nimensä LähiTapiola Pankiksi.[15] Tapiola Pankki ja S-Pankki ilmoittivat 6.6.2013 fuusiosta osana suurempaa yhteistyökokonaisuutta S-ryhmän ja LähiTapiola-ryhmän välillä. S-ryhmä omisti uudesta pankista 75 % ja LähiTapiola 25 %.[16] Moisander onnistui synnyttämään yhteisen yrityskulttuurin muun muassa huomioimalla kaikkia tasa-arvoisesti, vuorovaikutuksen ja keskustelujen kautta. Lähitapiolalaiset omaksuivat Lähivakuutuksen taseeseen ja tuloslaskelmaan perustuvan johtamisen, joka toi yhtiöön kannattavuus- ja kustannustietoisuutta. Tapiolasta taas saatiin paljon uutta liiketoimintaa: henkivakuuttamista, pankkitoimintaa, jälleenvakuuttamista ja kansainvälisyyttä. Arvostuksen ja ymmärryksen kulttuurin syntymiseen vaikutti se, että tajuttiin osapuolten vahvuudet.[12]

Vuonna 2014 LähiTapiolassa aloitettiin strategiatyö, jossa oli mukana laaja ja keskusteleva johtajisto.[12] LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö yhdistyi vuoden 2014 alusta lähtien Eläke-Fennian kanssa. Uuden työeläkeyhtiön nimeksi Elo.[17] Toukokuussa S-Pankki ja LähiTapiola Pankki yhdistyivät uudeksi S-Pankiksi.[18]

LähiTapiola (2015–2019) muokkaa

Vuonna 2016 LähiTapiola oli Suomen toiseksi suurin vahinkovakuuttaja 1,1 miljardin euron maksutulolla, josta henkivakuutusyhtiön osuus oli noin 422 miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta. LähiTapiolan hallinnoimien asiakasvarojen arvo oli 9,7 miljardia euroa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat S-Pankki, Elo ja Pihlajalinna. LähiTapiola työllisti noin 3400 henkilöä.[19]

Tammikuussa 2017 LähiTapiola kertoi uudistavansa strategiaansa pienentämällä rooliaan vakuutusyhtiönä ja tekemällä elämänturvasta toimintansa ytimen. Elämänturvalla tarkoitetaan turvallisuuden, talouden ja terveyden palveluja, esimerkiksi vahinko- ja henkivakuutus, varainhoito ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät palvelut.[20][19] Tavoitteena on olla entistä ennakoivampi, mistä on hyötyä sekä yhtiölle että omistaja-asiakkaille.[21] Kesäkuussa LähiTapiola ja terveysyhtiö Mehiläinen kertoivat aloittavansa strategisen yhteistyön.[22]

Toukokuussa 2018 LähiTapiola nosti omistusosuutensa Mehiläisestä yhdeksästä prosentista 20 prosenttiin.[23] Lokakuussa yhtiö kertoi ensimmäisiä tuloksia Mehiläisen tuottaman terveyspalvelun hoitoketjuista. Mallissa asiakkaita hoitavat etähoitajat ja -lääkärit, jotka antavat tarvittaessa reseptejä tai lähetteitä. Alle 500 euron hoitoketjuissa etälääkärin käyttö tuotti 56 prosentin säästön. Yhtiö kertoi myös kokeilleensa työtapaturmiin liittyvissä hoitoketjuissa muutosta, jolla ihmisiä kannustettiin palaamaan töihin osittain työkykyisinä. Lupaavien kokemusten myötä LähiTapiola päätti ottaa mallin yleiseen käyttöön. Yhtiö hoiti vuosittain noin 50 000 työtapaturmaa.[24]

Moisanderin jäätyä eläkkeelle vuoden 2019 lopussa hänen seuraajakseen valittiin Juha Koponen, joka aloitti pääjohtajana vuonna 2020.[25][26]

LähiTapiola (2020–) muokkaa

Elokuussa 2020 LähiTapiola kertoi nostavansa omistusosuutensa varainhoitoyritys Seligson & Co:sta 40 prosentista sataan prosenttiin.[27]

Tammikuussa 2021 aloitti toimintansa uusi alueyhtiö LähiTapiola Länsi-Suomi, joka syntyi Lännen ja Satakunnan LähiTapioloiden yhdistymisestä.[28] Kesäkuussa kerrottiin, että LähiTapiola ja Elo myyvät osuutensa S-Pankista SOK:lle ja S-ryhmän alueosuuskaupoille.[29] Samalla S-Pankin omistaman FIM-yhtiön hallinnoimat 28 LähiTapiola-rahastoa päätettiin siirtää Seligson & Co -rahastoyhtiölle vuoden loppuun mennessä. Rahastopääoman arvo oli noin neljä miljardia euroa, entuudestaan Seligson & Co -yhtiön hallinnoimien rahastojen arvo oli ollut noin kolme miljardia euroa. Siirto teki LähiTapiolasta yhden Suomen suurimmista rahastoyhtiöistä.[7]

Organisaatio muokkaa

LähiTapiolan pääkonttori sijaitsee Espoon Tapiolassa.[30] LähiTapiola-ryhmä muodostuu vahinko- ja henkiyhtiöistä sekä varainhoitoa, rahoitusta ja kiinteistövarahoitoa tekevistä yhtiöistä ja 19 alueellisesta yhtiöstä. Vuonna 2020 ryhmällä oli noin 1,6 miljoonaa omistaja-asiakasta, noin 3400 työntekijää ja yli 200 konttoria ympäri Suomea.[9]

Keväällä 2022 alueyhtiöiden lisäksi LähiTapiola-yhtiöryhmään kuuluivat valtakunnallisesti toimivat[31]

  • LähiTapiola Vahinkovakuutus, jonka toimialaan kuuluvat kaikki vapaaehtoiset ja lakisääteiset vahinkovakuutukset
  • LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, joka myy henki- ja säästövakuutuksia sekä täydentäviä eläkevakuutusratkaisuja yksityishenkilöille ja yritysasiakkaille
  • LähiTapiola Varainhoito on keskittynyt henkilö-, yritys- ja instituutioasiakkaiden varainhoitoon ja rahastoihin[32]
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito tuottaa kiinteistösijoitus- ja kiinteistöjohtamispalveluja
  • LähiTapiola Rahoitus on erikoistunut ajoneuvojen ja koneiden rahoitukseen autoliikkeiden kautta
  • LähiTapiola Palvelut tuottaa muille LähiTapiola-ryhmän yhtiöille muun muassa tuki- ja kehityspalveluita
  • LähiTapiola Vaihtoehtorahastot hoitaa hallinnoimiensa kiinteistö-, pääoma-, velkapääoma-, osake- ja korkorahastojen vaihtoehtorahastoja

Ryhmän emoyhtiö on LähiTapiola Keskinäinen Vahinkoyhtiö.[8]

Yhtiöryhmän työeläkevakuutuskumppani on Elo.[31]

LähiTapiola alueyhtiöt muokkaa

Keväällä 2022 LähiTapiolalla oli 19 alueyhtiötä:[31]

  • LähiTapiola Etelä
  • LähiTapiola Etelärannikko
  • LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa
  • LähiTapiola Itä
  • LähiTapiola Kaakkois-Suomi
  • LähiTapiola Kainuu-Koillismaa
  • LähiTapiola Keski-Suomi
  • LähiTapiola Lappi
  • LähiTapiola Loimi-Häme
  • LähiTapiola Länsi-Suomi

  • LähiTapiola Pirkanmaa
  • LähiTapiola Pohjanmaa
  • LähiTapiola Pohjoinen
  • LähiTapiola Pääkaupunkiseutu
  • LähiTapiola Savo
  • LähiTapiola Savo-Karjala
  • LähiTapiola Uusimaa
  • LähiTapiola Varsinais-Suomi
  • LähiTapiola Vellamo

Omistukset muokkaa

LähiTapiola omistaa varainhoitoyritys Seligson & Co:n[27] ja on yksi Mehiläisen[23] ja Pihlajalinnan omistajista. Lisäksi LähiTapiola-ryhmä omistaa osan vakuutusyhtiö Turvan takuupääomasta ja on näin ollen yksi Turvan omistajista.

Tunnustuksia muokkaa

  • Vuonna 2019 LähiTapiola Varainhoito valittiin viidettä kertaa seitsemän vuoden aikana SFR Researchin instituutiosijoittajille tehdyssä kyselytutkimuksessa parhaaksi vastuullisen sijoittamisen varainhoitajaksi.[33]

Lähteet muokkaa

  1. LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kauppalehti. Viitattu 25.5.2022.
  2. Talouden, terveyden ja turvan asialla - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 18.9.2020.
  3. LähiTapiola-ryhmä lahitapiola.fi. Viitattu 11.4.2016.
  4. a b c LähiTapiola-ryhmän kasvu jatkui ja tulos oli vahva | LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 25.5.2022.
  5. LähiTapiola työnantajana | Miksi LähiTapiolaan? | LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 25.5.2022.
  6. a b c Fuusio ja sen vaiheet LähiTapiola
  7. a b Rono Nihtinen: S-Pankin omistaman FIM:n hallinnoimat LähiTapiola-rahastot siirtyvät Seligsonille Kauppalehti. Viitattu 25.5.2022.
  8. a b c d e Tietoa yhtiöryhmästä www.lahitapiola.fi. Viitattu 25.5.2022.
  9. a b Lähi-Tapiolan pääjohtaja Juha Koponen odottaa viranomaiselta lupaa – "Perehdytys olisi tehty, vaikkei Fiva olisi puuttunut nimitykseen" Hämeen Sanomat. Viitattu 14.9.2020.
  10. a b c d e Historia - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 22.9.2020.
  11. Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät, uuden ryhmän pääjohtajaksi Lähivakuutuksen Erkki Moisander 7.2.2012. LähiTapiola. Viitattu 9.2.2020.
  12. a b c Saara Koho: Lähi-Tapiolan fuusio oli kärsimättömälle pääjohtajalle vaikea paikka: ”Ensimmäisillä esimiespäivillä ei taputuksia tullut” Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  13. Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 (PDF) (sivu 15) 24.4.2014. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 9.6.2014.
  14. Vakuutusyhtiöt Suomessa 2013 (PDF) (sivu 19) 24.4.2014. Finanssialan Keskusliitto. Viitattu 9.6.2014.
  15. Pankin nimenmuutos LähiTapiola
  16. Pekka Ylihurula johtaa myös uutta S-Pankkia 17.6.2013. Taloussanomat. Viitattu 27.6.2013.
  17. Laakso, Leena: Eläke-Fenniasta ja LähiTapiolasta tulee Elo 15.5.2013. Kauppalehti. Viitattu 27.6.2013.
  18. Uusi S-Pankki aloittaa vappuna 25.11.2013. Kauppalehti. Viitattu 31.5.2014.
  19. a b Harri Vänskä: Palvelut edellä muutokseen: LähiTapiolasta tulee elämänturvayhtiö Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  20. Lähitapiolan pääjohtaja: Ihmiset tyytymättömiä ja vakuutusten tarve räjähdysmäisessä kasvussa Hämeen Sanomat. Viitattu 25.9.2020.
  21. Aino Tunkelo: LähiTapiolan kehitysjohtaja: Näin vakuutusyhtiöt tulevat muuttumaan, "halusimme tai emme" Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  22. Mikko Asunta: Sairaaloita, lääkäriasemia, neuvontapalveluita - Näin vakuutus- ja terveysyritykset lähentyvät Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  23. a b Terveysjätti Mehiläinen myytiin noin 1,8 miljardin kaupassa – enemmistö kansainväliselle rahastolle, suomalaisille pienempiä osuuksia Helsingin Sanomat. 18.5.2018. Viitattu 14.9.2020.
  24. Seija Holtari: LähiTapiola pilotoi: Etälääkäri tuo ­hurjat säästöt – mutta elintapamuutoksista ei suomalaiselle kannata verkossa puhua Talouselämä. Viitattu 16.9.2020.
  25. Erkki Moisander jää eläkkeelle, LähiTapiolan pääjohtajaksi nousee Juha Koponen Savon Sanomat. 24.4.2019. Viitattu 9.2.2020.
  26. Kyösti Jurvelin: Finanssivalvonta siunasi lopulta LähiTapiolan Juha Koposen pääjohtajanimityksen – riittävä kokemus nyt hankittu Kauppalehti. Viitattu 11.8.2020.
  27. a b Kauppalehti: LähiTapiola aikoo ostaa loputkin varainhoitoyritys Seligson & Co:sta – Rahastojen toiminnan luvataan jatkuvan aiempaan tapaan Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.
  28. LähiTapioloiden yhdistyminen sai lopullisen sinetin – uuden yhtiön nimeksi tulee LähiTapiola Länsi-Suomi www.satakunnankansa.fi. Viitattu 14.9.2020.
  29. S-ryhmä ostaa LähiTapiolan ulos S-Pankista. Taloussanomat, 30.6.2021. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008092654.html [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  30. Yhteystietoja LähiTapiola.
  31. a b c Yhtiöt - LähiTapiola www.lahitapiola.fi. Viitattu 25.5.2022.
  32. LähiTapiola Varainhoito Oy www.lahitapiola.fi. Viitattu 25.5.2022.
  33. Ahti Terhemaa: Suomen vastuullisimmalle sijoittajalle vastuullisuusluokittelut edustavat menneisyyttä Kauppalehti. Viitattu 14.9.2020.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Tapiola-fuusio / Uolevi Itkonen (Edita, 2002) [ISBN 951-98986-0-3]
  • Vakuuttavaa yhteistyötä – Lähivakuutusryhmän historia, Henttinen Annastiina, (Lähivakuutusryhmän keskusliitto 2005) [ISBN 952-91-8584-7]
  • Jukka Koiviston teoksessa Tahto ratkaisee (Otava 2016) on kuvattu fuusion vaikeutta[1]

Aiheesta muualla muokkaa

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä TE03092019 ei löytynyt