Kypärä (heraldiikka)
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kypärä on heraldiikassa kilven yläpuolelle sijoitettava elementti. Sen kertoo vaakunasta yhteiskunnallisen säädyn. Katolinen papisto ei vaakunassaan käytä kypärää, vaan erityisiä kirkollisia päähineitä.
Kypärätyypit muokkaa
Ikäjärjestyksessä kypäriä on kolmea tyyppiä: patakypärä, pistokypärä ja kalterikypärä. Ensimmäinen on varsinainen taisteluissa käytetty kypärä kahden muun ollessa turnajaisajan kypäriä. Suomen heraldiikassa pistokypärä tarkoittaa aina porvarisvaakunaa ja sitä kutsutaan myös vanhentuneella nimellä suljettu kypärä. Aatelisvaakunassa voi olla pistokypärä tai kalterikypärä, useimmiten jälkimmäinen eron tekemiseksi porvarisvaakunaan. Patakypärää suvaitaan lähinnä vain niissä vaakunoissa, jotka ovat alun perinkin varhaiskeskiajalta. Kypärän väriä ei yleensä mainita vaakunaselityksessä, vaan se on sinertävä tai hopeanharmaa. Kypärä on heraldisoitu eli selkiytetty pienistä yksityiskohdista.
Lisävarusteet muokkaa
Kypärän tärkeimmät lisävarusteet ovat kypäränpeite ja kypäränkoriste sekä lakipunos. Kypäränpeite on perua ristiretkiltä, jossa sillä suojauduttiin auringolta. Se pyrkii toistamaan vaakunan päävärejä, yleensä siten, että metalli on vuoripuolella. Lakipunos noudattaa yleensä kypäränpeitteen värejä ja sijoitetaan peitteen ja kypäränkoristeen väliin. Lakipunoksessa on yleensä viisi tai seitsemän kierrosta.
Kypäränkoriste on perua etupäässä turnajaisten ajalta, joskin yksinkertaisia pelkoa herättäviä koristeita on saattanut esiintyä jo taistelukentillä. Kypäränkoristeet noudattavat heraldisia sääntöjä soveltaen ja esimerkiksi luonnonväri on yleisempää kuin kilvessä. Kypäränkoriste voi tuoda uuden aiheen vaakunaan taikka toistaa kilven aihetta.
Niin sanottuun täydelliseen vaakunaan kuuluvat kilpi, kypärä, kypäränpeite, lakipunos ja kypäränkoriste. Näiden lisäksi aatelisvaakunoissa saattaa esiintyä arvokruunuja, kaulakoruja ja joskus jopa kunniamerkkejä kypärään liitettynä.
Suomen ritarihuoneen aatelissukujen sukuvaakunoissa on aina kalterikypärä, kaksi vapaaherroilla ja kolme kreivillisillä suvuilla, sekä kaulariipus.
Ei kypärää? muokkaa
Joskus etenkin tasavaltaisten valtioiden vaakunasta kypärä saattaa kokonaan puuttua kuten myös kypäränpeite ja lakipunos. Kypäränkoriste voi silti esiintyä ja joskus myös lakipunoskin. Joskus esiintyy pelkkä lakipunos ja kruunu. Tällaisia käytäntöjä pidetään jossain määrin rappiollisena heraldiikkana.
Lähteet muokkaa
- Ruotsalaiset kirkolliset vaakunat. Viitattu 18.6.2020. (ruotsiksi)
