Kylmäsuo on Myrskylän pohjoinen kylä Orimattilan Pakaan ja Pukkilan Kanteleen eteläpuolella. Kylmäsuo ei ole ollut asiakirjoissa virallinen kylä, vaan lukeutuu osaksi kirkonkylää sijaiten noin seitsemän kilometrin päässä siitä. Paikkaa on ennen nimitetty myös Kylmäsuoksi. Pääasiassa suomenkielinen Myrskylän pohjoisosa on luettu kuuluvaksi Myrskylänkylään, kun taas kunnan ruotsinkielinen eteläosa on ollut jakautuneena useampaan virallisesti vahvistettuun kylään.

Kylmäsuon sijainti on maanmittauslaitoksen peruskartan nimistön mukaan 25° 45,52208' itäistä pituutta ja 60° 42,36081' pohjoista leveyttä. [1], kun taas Kylmäsuon maatilan päärakennukset ovat kiinteistötunnuksella .504 (Myrskylän kunta) - 405 (Myrskylänkylä) - 2 (kantatila) - 77 (lohkokiinteistö) on sijainniltaan 25° 45,52208' itäistä pituutta ja 60° 42,36081' pohjoista leveyttä [2]. 1800-luvun alkupuolella alue oli pääosaltaan metsää tai niittyä ja siellä oli kartanimien mukaan kaksi maatila: Kylmäsuo ja Pyylä- Pyylä on edelleen lännempänä Kylmäsuota.

Historia muokkaa

Asutus laajenee pohjoisesta muokkaa

 
Johannes Askoliniksi kutsuttu Carl-Johan Askolin, 11. marraskuuta 1843 Pornainen – 13. maaliskuuta 1912 Porvoo

Esihistoriallisen ajan elämään liittyen on Kylmäsuolta Pitkänmäen länsipuolelta Koirasuon pohjoispuoliselta alueelta, läheltä Pukkilan rajaa löydetty 1990-luvulla metsätraktoriuran itäpuolelta kivikautinen tasataltta (KM 31567 Tasataltta). [3] 7300 vuotta sitten kivikaudella oli merenpinta 70 metriä nykyistä korkeammalla ja Myrskylä oli ulkosaaristoa. [4]. Tasatalttaa ei ole ajoitettu historialliselle kaudelle.

Myrskylän Kylmäsuolla on ollut 1500-luvulla rajaerimielisyyksiä Orimattilan Pakaan ja siitä itään sijainneen Raikkolan eli Niinikosken kanssa sekä myös Pukkilan Kanteleen kanssa. Raikkolan rajasta on vedottu Ruotsin kuninkaaseen myrskyläläisille myönteisin tuloksin.

Kylmäsuo on saanut asukkaita Pakaalta 1800-luvun lopulla ja siellä sijainneen askolalaisen Porvoossa vaikuttaneen kauppiaan ja kauppaneuvoksen Carl-Johan Askolinin omistaman Kylmäsuon kartanon, (Vähä-Hannulan kartanon) vuoksi myös pika-asutuslain perusteella myös Uukuniemeltä, josta noin puolet luovutettiin Moskovan välirauhan perusteella Neuvostoliitolle 1944. Kartanon 1900-luvun alussa rakennettu sementtitiilinen navetta on edelleen olemassa, mutta uudistetussa muodossa.

Pakaan vaikutus muokkaa

Historiallisesti Kylmäsuo on ollut Pakaalle suuntautunut, koska siellä on ollut runsaasti taloudellista toimintaa sahasta, rautatieasemaan, postiin ja kolmeen kyläkauppaan sekä työväenyhdistykseen ja kansakoulun ensimmäisiin luokkiin. Ruotsinkieliset ja pakaalaisia myöhemmin tulleet ovat osuuspankin ja metsästysseuran vaikutuksesta suuntautuneet toiminnallisesti pääasiassa etelään, Myrskylään. Myrskylän eteläosa on Porvooseen suuntautunut ja ruotsinkielinen. Siksi ei Kylmäsuolle ole muodostunut omaa erityistä kyläidentiteettiä esimerkiksi kyläkoulun ja sen säilyttämisen ympärille.

Pakaan tapaan on Kylmäsuo aikaisemmin ollut merkittävä Orimattilan ja Koskenkylän kautta kulkevan LahtiLoviisa-kantatien varrella, ja Pakaan vuoksi siihen on vaikuttanut myös erityisesti vuosisadan alussa merkittävänä ollut Lahti–Loviisa-rautatie.

Rakennemuutos muokkaa

Kylässä ollaan luovuttu 1980-luvulla suurelta osin maitotaloudesta, ja se on siirtynyt pääasiassa viljanviljelyyn. Entisen kartanon eteläpuolella lehtomaisessa metsässä on vapaa-ajanasuntoja. Kylmäsuon viimeinen maidontuottajamaatila lopetti maidontuotannon ja lehmienpidon syksyllä 2011.

Paikannimiä muokkaa

 
Eetunpolku

Niemelä muokkaa

Orimattilan rajan eteläpuolella alkaa oikealla lännessä Niemeläntie. 1920 tarkastetun vuoden 1914 Suomen talouskartan mukaan tie kulki Pakaan rajaa pitkin Orimattilan puolella ja liittyi Kylmänsuon tiehen kolmen kilometrin päässä nykyiseltä seututie 167:ltä, mikä kulkee Lahdesta Orimattilan ja Myrskylän kautta Loviisan Pernajan Koskenkyläään, mistä alkaa valtatie-6, mikä johtaa Lapinjärven kautta Kouvolan Elimäen Korialle.

Niemelä oli vanha kantatila noin puolen kilometrin päässä Orimattila-Myrskylä-tiestä eikä ole enää alkuperäisessä omistuksessa. Niemelän paikka täsmentyi Kylmäsuolle 1911, kun isojako vietiin loppuun. Niemelän aikaisempi pääpaikka oli kirkonkylässä. Niemelän nykyinen päärakennus on rakennettu 1913.

Aikaisemman sukuomistuksen aikana tila sai myös pitkästä yhtäjaksoisesta sukuomistuksesta kertovan tilaviirin. Pellot ovat siirtyneet sittemmin pakaalaisomistukseen, ja päärakennus talousrakennuksineen kuuluu nykyään asukkailleen.

Koskela muokkaa

Niemelän jälkeen entisen soranottamon läheisyydessä oleva mäki, ja sitä ympäröivä alue on Koskela, joka on saanut nimensä vuokratilaansa 1926 lunastamattoman maanvuokraajan mukaan. Koskela jäi näin ollen Metsä-Mäkelän tapaan Vähä-Hannulan tilasta lunastettuna Metsä-Mäkelän tilaan. Metsä-Mäkelä on perustettu aluksi torpaksi suurten näkövuoksien aikana 31. lokakuuta 1868.

Eetunpolku muokkaa

Kylmänsuon ja Niemeläntien risteyksessä on Eetunkujaksi ehdotettu Eetunpolku. Sen päässä ei ole enää kuin vapaa-ajanasutusta. Eetunpolun jatke yhtyy Kylmäsuontiehen Kylmäsuontien lopussa, Kylmäsuontie 550:ssä, mistä itäänpäin alkaa Haravasuontie pohjoiseen Pukkilan Kantaleelle vievään tiehen, Pakaantiehen.

 
Kylmäsuon pohjoisosa Niemeläntien risteyksessä. Orimattilasta Koskenkylään vievästä seututie 167:stä Orimattilan Pakaan ja Myrskylän Kylmäsuon rajalta länteen erkaneva Niemeläntie liittyy Kylmäsuontiehen vasemmalla näkyvän Metsä-Mäkelän (n. 1868/1926) jälkeen. Kuvassa keskellä Siirtola (1946) ja Metsola (1946) sekä siihen 1946:sta kuulunut Kylmänsuon kartanon 1900-luvun alussa rakennettu entinen navetta. Oikealla olevan ladon oikealla puolella on Jokela (1946).

Pyylä muokkaa

Pyylä on vanha maatila, joka on jo varhaisissa kartoissa.

Kylmäsuo muokkaa

Lähellä Orimattilan kaupunginrajaa sijaitseva Kylmäsuo on Pyylän tapaan vanha maatila, joka on jo 1800-luvulta peräisin olevissa kartoissa.

Kylmäsuontie paikka kiinteistön nimi
42
49 Harjula
54 Rauhala
soranottamon liittymä
110
126 Metsola
140
Valkeasuon metsäautotieliittymä Tuhkauuninmäen metsäautotieliittymä
Tuhkauuninmäen metsäautotieliittymä
soranottamon liittymä
soranottamon liittymä
270 A Kulmala
270 B Marjala
Paavolantie – Kylmäsuontien yhdystie
324 Torpanmaa
347 Jokela
Paavolantien risteys
405 Metsola
409 Siirtola
Niemeläntien risteys Metsä-Mäkelän ja Niemelän suunta
Eetunpolun risteys Eetunpolku 86:n suunta
510 Kylmäsuo
522 Pyylä
Haravasuontien risteys Pakaantien, yhdystie 11837:n, suunta
550 Kuusela
Eetuntien liittymätie Eetunpolku 86:n suunta

Luonnonsuojelu muokkaa

Kylmäsuolla sijaitsee Tuhkauuninmäen metsätien varrella Karsojalla Paavolan (ensimmäinen) luonnonsuojelualue, YSA206827, 20.2.2012, joka kuuluu Metsoon (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014-2025). [5] Metsäkiinteistöt kolmella luonnonsuojelueella kuuluvat Kerttu Nelimarkan perikunnalle. Nelimarkka vai Rauma-Repolan metsiä myydessään Neleksen venttiilituotannon Rauma-Repolalle.

Metsissä on linnunpönttöjä. Kääpiä on Koskelanmäen yleisellä soranottamolla soranottamon pohjalle menevän tien alkuosan länsipuolella sekä Paavolantiellä noin 7 km:stä Myrskylän kirkonkylästä.

Tapahtumia muokkaa

Orimattilan Urheiluautoilijat yhdessä Autoliiton Myrskylän osaston kanssa Orimattila-rallin Kirkonkylästä Paavolan ja Kylmänsuon kautta takaisin ovat järjestäneet rallin talvella. Nykyään ajetaan kesällä vuosittain Tångin soran ralli Muttilassa.lähde?

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa