Kyklooppimuuri
Kyklooppimuuri on muuraustyyli, jota käytettiin mykeneläisen kulttuurin aikana.[1] Se rakennettiin suurista kalkkikivisiirtolohkareista, jotka suunnilleen sopivat yhteen pienellä liikkumavaralla ja ilman laastin käyttöä. Lohkareita ei yleensä työstetty, mutta joskus niitä muokattiin hieman vasaralla.[2] Isojen lohkareiden välit täytettiin usein pienemmillä kivillä.
Kuuluisimmat kyklooppimuurit löytyvät Kreikan Mykenestä ja Tirynsistä. Samanlaista muuraustyyliä käytettiin myös muissa vanhoissa kulttuureissa.[3] Ateenan Akropolis oli mykeneläisellä ajalla linnoitettu Pelasgimuuriksi kutsutulla kyklooppimuurilla.
Tyylin nimitys tulee siitä, että aikanaan uskottiin, että vain kykloopeilla oli tarpeeksi voimaa siirtämään suuria lohkareita, joista muurit tehtiin.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Cyclopean masonry Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.7.2018.
- ↑ Valkeapää, Leena & Salmela, Ulla & Bonelius, Elina: Taidehistorian sanasto, s. 34. Jyväskylän yliopisto TAIKU / Taidehistoria, 2003. ISBN 951-34-0991-0. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Archaeological Sites of Mycenae and Tiryns UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 5.7.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
- Fogdell, Marina & Jaskanen, Leena & Vahtera, Ulla: Experiencias sobre arquÍtectura Española Betoni -lehti. 2011. Viitattu 5.7.2018.
- Modern Cyclopean Wall Scientific American. Viitattu 5.7.2018.