Kustavi Grotenfelt
Kustavi (Gustaf) Grotenfelt, kirjailijanimi Leimu,[1] (27. huhtikuuta 1861 Helsinki – 7. tammikuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, Helsingin yliopiston professori, kirjailija, valtiopäivämies ja nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Henkilöhistoria muokkaa
Grotenfeltin vanhemmat olivat vankeinhoitohallituksen ylitirehtööri Adolf Grotenfelt ja Ida Gustava Wilhelmina Rein. Hän pääsi ylioppilaaksi 1879 Helsingin ruotsalaisesta yksityislyseosta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1883, maisteriksi 1886, lisensiaatiksi 1887 ja tohtoriksi 1888. Grotenfelt oli Helsingin suomalaisen jatko-opiston historian opettajana 1888–1906, suomalaisen tyttökoulun historian opettajana 1889–1892 sekä Helsingin yliopistossa Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian dosenttina 1887–1905 ja Pohjoismaiden historian ylimääräisenä professorina 1905–1926. Hän toimi myös Viipurilaisen osakunnan inspehtorina 1907–1926. Vuonna 1923 Grotenfelt sai Helsingin yliopiston teologian kunniatohtorin arvon.
Grotenfelt oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1905–1906[2] sekä vielä pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1904–1905. Hän oli myös nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja 1908–1909, edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä, ja jäsen puolueen keskustoimikunnassa 1906–1913. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän oli 1903–1905.
Grotenfelt oli myös jäsen Muinaistieteellisessä toimikunnassa, Tieteellisten seurain valtuuskunnassa ja Suomen sukututkimusseurassa. Hän toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastonhoitajana ja varaesimiehenä sekä kuului Valvoja-lehden ja Historiallinen Aikakauskirja -lehden toimituskuntaan.
Grotenfelt oli naimisissa vuodesta 1896 Anna Helena Matilda Silfveniuksen kanssa. Heillä oli kuusi lasta.
Kirjallinen tuotanto muokkaa
Teoksia muokkaa
- Suomen kaupasta ja kaupungeista ensimmäisten Vaasa-kuninkaitten aikoina, väitöskirja. 1887.
- Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella. 1900–1902.
- Suomen historia Ruotsin mahtavuuden aikakaudella. 1922 (O. A. Hainarin kanssa).
- Nimellä Leimu
- Kevät-unelmia, WSOY 1888 (runokokoelma)
- Väinölä: helmivyö suomalaista runoutta (toim.), Verner Söderström 1899. Uusi täyd. p.; WSOY 1905. 3. täydennetty p.
Toimitustöitä muokkaa
- Kansallinen elämäkerrasto (ensimmäiset osat, Grotenfelt kuoli toimitustyön aikana)
Lähteet muokkaa
- Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 877. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- Kustavi Grotenfelt Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa A–G.
Viitteet muokkaa
- ↑ Leimu, Kirjasampo.fi, viitattu 22.1.2020
- ↑ Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945-954.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen ja Skandinavia historian professorin virka, lausunnot hakijasta K. Grotenfelt, Historiallinen aikakauskirja 5/1913
- E. G. Palmenin lausunto s. 6–9 (57–60)
- Danielsson-Kalmarin lausunto s. 39–47 (90–98)
- M. G. Schybergsonin lausunto s. 87–89 (138–140) (ruotsiksi)
- Vapaasti ladattavia Kustavi Grotenfeltin e-kirjoja Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissä.