Kuorittu maito
Kuorittu maito eli kurri (myös esim. kurnaali, pluttana, joppi ja sintu[1]) on maitoa, josta kerma on separoitu pois. Kuorittu maito on rasvatonta tai vähärasvaista.[2]
Käyttö muokkaa
Kuorittua maitoa on käytetty perinteisesti piimän ja kokkelin valmistukseen[3] sekä kotieläinten ruokintaan[4] ja etenkin sikojen lihottamiseen[5].
Kuoritusta maidosta valmistetaan pastöroinnin avulla rasvatonta maitoa, jonka rasvapitoisuus on enintään 0,3 prosenttia[6]. Pakattu rasvaton maito tuli kauppoihin vasta 1980-luvulla[7]. Rasvattomaan maitoon lisätään rypsiöljyyn liuotettua D-vitamiinia, minkä jälkeen se homogenoidaan, jotta vitamiini jakautuisi tasaisesti koko maitoerään.[8]
Koulu- ja päiväkotimaitotuki ovat ohjanneet suomalaisia lapsia ja nuoria juomaan rasvatonta maitoa[9][10][11].
Kuoritusta maidosta valmistetaan lisäksi ykkösmaitoa, kevytmaitoa, sekä ei-vanhanajan täysmaitoa lisäämällä siihen kermaa[12]. Rasvattomasta maidosta valmistetaan myös maitojauhetta[6].
Ravintosisältö muokkaa
Rasvaliukoinen D-vitamiini poistuu separoinnissa maitorasvan mukana. Tämän vuoksi sitä lisätään muuhun kuin luomulaatuiseen rasvattomaan maitoon maissiöljyyn liuotettuna ennen homogenointia.[13] Rasvan poisto maidosta saattaa kuitenkin heikentää sen sisältämien ravintoaineiden hyödynnettävyyttä, koska A-, K- ja D-vitamiini eivät imeydy elimistöön, ellei niiden kanssa nautita rasvaa[14].
Rasvattoman maidon ravintosisältö on seuraava: kalsiumia 121,0 mg, kaliumia 160,0 mg, jodidia (jodi) 13,8 µg, fosforia 90,0 mg, sinkkiä 0,4 mg, seleeniä 2,8 µg, magnesiumia 12,0 mg ja natriumia 44 mg. Vitamiineista rasvattomassa maidossa on folaattia 4,2 µg, niasiinia 0,1 mg, B12-vitamiinia B6-vitamiinia 0,05 mg, riboflaviinia (B2) 0,19 mg, tiamiinia (B1) 0,03 mg, C-vitamiinia 1.2 mg, A-vitamiinia 1.2 0.8 µg, D-vitamiinia 1,0 µg, E-vitamiinia alle 0,1 mg ja K-vitamiinia 0,16 µg.[15] Suomalaisen maidon suuri jodipitoisuus johtuu siitä, että lehmien rehuun lisätään Suomessa jodia[16].
Vaikutus painonhallintaan muokkaa
Rasvattoman maidon juottaminen pienille lapsille ei ehkäise lihavuutta vuonna 2013 julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan. Rasvatonta maitoa käyttäneiden nelivuotiaiden havaittiin olevan 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia verrattuna täysrasvaista maitoa käyttäneisiin.[17]
Viitteet muokkaa
- ↑ Maija-Liisa Länsimäki: Kurnaali on kummallista : Eräiden maitojuomien nimityksistä kotikielenseura.fi. Viitattu 30.7.2014.
- ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 274. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
- ↑ https://kuopionkorttelimuseo.fi/wp-content/uploads/2020/04/Proagria_esite-1.pdf
- ↑ Sukulaisia esittelyssä: Gunvor Sipilä - Akaan Sipilän sukuseura akaansipila.yhdistysavain.fi. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ "Fattening Pigs for Market" (marraskuu 1930). Agricultural Experiment Station Bulletin (269): 14.
- ↑ a b Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 462. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
- ↑ Maito Martat. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Arkistoitu 19.2.2019. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ EU:n koulumaito-ohjelma Suomessa. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/2dd94829-3ee7-41a7-b35b-05c4b459bc58/content
- ↑ Koulujakelutuet Ruokavirasto. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Osa lapsista kieltäytyy juomasta maitoa koulussa, kun tarjolla on nyt vain rasvatonta Yle Uutiset. 22.9.2017. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ Maidon käsittely herättää kysymyksiä 20.8.2015. Valio. Arkistoitu 19.2.2019. Viitattu 7.7.2019.
- ↑ Manninen, Riitta: Elintarvikeprosessit, s. 24. Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet). Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1.
- ↑ Rasvaliukoiset vitamiinit A, D, E ja K – Tämä niistä on hyvä tietää www.yliopistonapteekki.fi. Viitattu 30.9.2023.
- ↑ Fineli koostumustietokanta lähde tarkemmin?
- ↑ Muista jodi Syö hyvää. 21.1.2014. Viitattu 17.12.2021.
- ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? mtvuutiset.fi. 19.3.2013. Viitattu 30.12.2023.