Kulttuuriteollisuus

Kulttuuriteollisuus on monimerkityksinen käsite, jolla kuvataan taiteen ja kulttuurin tuotantoa markkinataloudellisesta näkökulmasta. Ensimmäisenä termin otti käyttöön Theodor Adorno kriittisenä käsitteenä 1940-luvulla: hän viittasi sillä viihteellisen kulttuurin massatuotantoon. Nykyinen merkitys sai alkunsa 1980-luvulla.[1] Kulttuuriteollisuus on tullut suomen kieleen käännöslainana englannista (cultural industry). Industry tarkoittaa tässä yhteydessä ennemminkin toimialaa kuin teollisuutta, mutta toisaalta käsite yhdistää taiteellisen luovuuden ja taloudellisen tuotannon.[2]

Opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmän mukaan käsite voidaan määritellä usealla tasolla:[2]

  1. Ylimmällä tasolla se on merkityssisältöihin perustuvaa tuotantoa, jolloin siihen kuuluu myös perinteistä teollisuutta kuten esimerkiksi vaateteollisuus, jolla on vaikkapa tuotemerkkien kautta kuluttajalle sosiaalista tai symbolista merkitystä.
  2. Toisella tasolla siihen kuuluu taiteen ja kulttuurin tekeminen sen synnystä aina jakeluun asti. Tällöin siihen kuuluvat luovan taiteen alueet kuten esimerkiksi kirjallisuus, musiikki, teatteri ja elokuva sekä järjestelmät, joilla niitä tuotetaan ja jaetaan.
  3. Kolmannella tasolla määrittelyssä on mukana teosten kopioitavuus ja käsitettä rajaa kaupallinen menestys sekä laaja yleisö. Käsite kattaa tässä tapauksessa elokuvan, television, radion, kustannustoiminnan, ääniteteollisuuden, ja kulttuurinen sisältötuotannon.
  4. Alimmalla tasolla käsite voi tarkoittaa kulttuuriyrittäjyyttä.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Leppilampi, Ilmari: Käsite koetukselle? (PDF) (s. 57-59) cream.oulu.fi. Viitattu 10.11.2010.
  2. a b Kulttuuriteollisuuden kehittäminen Suomessa: kulttuuriteollisuustyöryhmän loppuraportti (PDF) (s. 14-15) 1999. Opetusministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 10.11.2010.