Kultakuore

kalalaji

Kultakuore (Argentina silus) on sillikuoreiden heimoon kuuluva, Pohjois-Atlantin syvien osien kala, joka elää noin 140–1440 metrin syvyydessä, tavallisimmin 150–550 metrissä. Sitä tavataan yleisimmin Norjan, Tanskan, Islannin, Ison-Britannian, Irlannin ja läntisen Kanadan alueilla, mutta myös Ranskassa, Portugalissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Kultakuore voi kasvaa 50 cm:n pituiseksi ja sen pituusennätys on 70 cm. Vanhin tavattu kultakuore oli 35-vuotias. Pääasiallisena ravintona on plankton ja pieneliöt, kuten katkat ja krillit, mutta joskus myös pienet kalat.

Kultakuore
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Sillikuorekalat Argentiniformes
Heimo: Sillikuoreet Argentinidae
Suku: Argentina
Laji: silus
Kaksiosainen nimi

Argentina silus
(Ascanius, 1775)

Katso myös

  Kultakuore Commonsissa

Kultakuore nousee syksyisin ja talvisin melko matalaan veteen [1]. Kutu tapahtuu rannikoiden lähellä keväällä ja kesällä [1]. Toukat ja mätimunat kulkevat virtausten mukana [1].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c Erkki Halme: Pohjolan kalat värikuvina. 6. painos, s. 82. Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 951-0-11584-3.
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.