Kullervon sotaanlähtö
Kullervon sotaanlähtö on Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-aiheinen maalaus vuodelta 1901. Hän teki aiheesta freskon (355 × 687 cm) Helsingin Vanhan ylioppilastalon toisen kerroksen musiikkisaliin sekä temperatyön (89 × 128 cm), joka kuuluu nykyään Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
| Kullervon sotaanlähtö | |
|---|---|
.jpg) Kullervon sotaanlähtö, Akseli Gallen-Kallelan pienempi temperamaalaus vuodelta 1901. |
|
| Nimi | Kullervon sotaanlähtö |
| Tekijä | Akseli Gallen-Kallela |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Fresko |
| Korkeus | 355 cm |
| Leveys | 687 cm |
| Sijainti | Vanha ylioppilastalo |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
.png)
Maalaus muokkaa
Maalauksessa Kalevalan tarustoon kuuluva Kullervo istuu valkean ratsun selässä taaksepäin kääntyneenä keskellä talvista maisemaa puhaltaen suureen tuohitorveen lähtösoittoaan. Revontulet ja tähdet taustanaan hän on lähdössä sotaan, kostoretkelle setäänsä Untamoa vastaan. Läähättävä susi tai koira seuraa häntä. Maalauksessa Kullervo on pukeutunut vaaleanruskeisiin niin sanottuihin Saksan saappaisiin, harmaaseen nuttuun ja punaiseen kypärään. Hevosen koristeltu loimi on ylellinen ja Kalevalan mukaisesti hevosella on kultasuitset. Myös Kullervon punavalkoinen huotra kuvastaa varallisuutta.[1]
Äänen ja soiton on katsottu kuvaavan äänen voimaa tässä teoksessa, ja Gallénille (vuodesta 1907 Gallen-Kallela) ääni olikin mahtava luonnonvoima, jota hän korosti useassakin mytologisessa teoksessaan.[1]
Maalauksen synnystä muokkaa
Kullervon sotaanlähdön kuvaidea syntyi Sääksmäellä vuonna 1894. Sen innoittajina oli paitsi Elias Lönnrotin Kalevala-eepos myös Daniel Europaeuksen kokoama ja muun muassa Kaarlo Slöörin täydentämä Kullervo-tarusto, jotka julkaistiin Lönnrotin luvalla nimellä Kullervon runot vuonna 1882. Gallén sommitteli vuosina 1894–1900 useita luonnoksia tuohitorveen puhaltavasta Kullervosta ratsun selässä. Niiden perustana ovat Kalevalan 36. runo ja sen säkeet 155–162.[2]
Gallénin koulutoveri maisteri Otto Donner nuorempi tilasi ja rahoitti freskon tarkoituksenaan lahjoittaa se Helsingin Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston ylioppilaskunnalle. Hän oli nähnyt aikaisemmin Gallénin luonnoksia aiheesta tämän ateljeessa.[2]
Mielikuva teoksen freskomuodosta kiteytyi taiteilijalle vasta vuoden 1898 Italiaan suuntautuneen matkan jälkeen. Hän oli matkallaan nähnyt Sienan Palazzo Publicossa sijainneet Simone Martinin freskot, joissa esiintyvästä ratsastajahahmosta Gallén oli vaikuttunut. Tällöin Suomen jugendtyyli, Kalevalan runot ja Italian varhaisrenessanssi löysivät yhteyden, ja koristeellinen kansallinen tyyli liittyi kansainväliseen kenttään.[3] Gallén ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan plagioinut Martinia, vaan hämmästyi nähdessään freskon Sienassa. Hän piti yhtäläisyyttä kummallisena sattumana, eikä hyväksynyt plagiointisyytöksiä. Gallén totesi, että vaikka kuvataiteessa on ollut tavallista, että maalaajat ottavat vaikutteita toisilta tai jopa plagioivat ilman kunniansa menettämistä, ei tällainen soveltuisi hänen luonteelleen.[4]
Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfoniassa sotaanlähtö on osa 4, Alla marcia. Sen motto on "Läksi soitellen sotahan, iloitellen tappelohon", ja musiikissa on vaikutteita karjalaisesta kansanmusiikista.[5]
Galleria muokkaa
-
Luonnos vuodelta 1897 -
Simone Martinin 1300-luvun fresko, joka esittää ratsastavaa Guidoriccio da Foglianoa -
Kullervon sotaanlähtö vuoden 1935 postimerkissä
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Gallen-Kallela-Sirén, J: Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. 2002. s. 282–284.
- ↑ a b Gallen-Kallela-Sirén, J: Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide. 2002. s. 282.
- ↑ Helena Sederholm: Kuvat syntyvät kuvista Artenoux. 2.10.2013. Viitattu 25.7.2020.
- ↑ Gallen-Kallela, Akseli: Kallela-kirja, s. 199–200. Salakirjat.
- ↑ Jeansibelius.net (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Teos Suomen Kansallisgallerian sivuilla: Kokoelmat: Kullervon sotaanlähtö. [1]
Kirjallisuutta muokkaa
- Valkonen, Markku; Kultakausi, 10. painos, Helsinki: WSOY, 1989