Wikipedia

Kullavere jõgi

joki Itä-Virossa

Kullavere jõgi (myös Roela jõgi, Kauro jõgi [3]) on 53 kilometriä pitkä joki Virossa Jõgevamaalla ja Tartumaalla pääasiassa Peipsiäären kunnassa, joka laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Järveen laskee uoma, jota kutsutaan toisella nimellään Omedu jõgi. Se muodostuu, kun jokihaarat Kullavere jõgi ja Kääpa jõgi yhtyvät kuusi kilometriä ennen joensuuta. Vaikka Kääpa jõen valuma-alue on laajempi, pidetään Kullaveren haaraa valuma-alueen pääuomana.[1][2][4]

Kullavere jõgi
Joki Vooren kylässä
Joki Vooren kylässä
Maat Viro
Maakunnat Jõgevamaa, Tartumaa
Kunnat Jõgeva, Mustvee, Peipsiääre
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Kullavere jõen valuma-alue
Pinta-ala 629,3 km² [1]
Pääuoman osuudet Tõikvere kraav→ Kullavere jõgi→ Omedu jõgi
Joen uoman kohteita
Alkulähde Sadala
  57.8233°N, 27.2044°E
Laskupaikka Peipsijärvi, Omedun kylä
  57.8225°N, 27.3605°E
Läpivirtausjärvet Vaiatu järv, Voore paisjärv, Voore ökopaisjärv, Veia paisjärv
Esteet padot patojärvissä
Sivu-uomat Karusilma oja, Tarakvere jõgi, Kääpa jõgi
Taajamat Sadala, Vaiatu, Tõikvere, Voore
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 99 m mpy. [1]
Laskukorkeus 30 m mpy. [1]
Korkeusero 69 m
Pituus 52,9 km [1]
Kaltevuus 1,3 m/km
Keskivirtaama 2,5 – 3 m³/s [2]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Joen kulku muokkaa

Joki alkaa Jõgevamaalla Sadalan kauppalasta pienenä suoraksi kaivettuna johto-ojana eli kraavina. Se sijaitsee Vooremaalla, joka kohoaa hieman Kaakkois-Viron tasangon yläpuolelle. Joena alajuoksu painuu Alutagusen alangolle, joka reunustaa Peipsijärven pohjoispäätä. Vooremaalla joki virtaa maaston painanteissa laajojen peltoaukeiden keskellä. Sellaisia ovat alussa Koimlan-, Sadala-Rääbiksen- ja Vaiatun laaksot. Täällä siihen yhtyvät Rajaoja ja Mõistu oja. Jokilaakso kapenee Vaiatun kylässä ja täällä joki ylittää korkean kynnyksen. Sen taakse on padottu Vaiatu järv. Sitten joki ohittaa Tõikveren kylän ja Rääbiksen ja ylittää Kalliveren soon. Täällä siihen yhtyy Karusilma oja ja Imukvere oja. Vooressa on joelle muodostettu kaksikin patojärveä: Voore paisjärv ja Voore ökopaisjärv. Vooren lähellä joki mutkittelee jyrkästi ja pujahtaa Roela vooren ja Vassavere mäen välistä noin kolme kilometriä pitkään rotkoon. Vuoren rinteet ovat täällä metsäiset ja jyrkkärinteiset. Joen pääsuunta vaihtuu nyt äkisti kaakosta kohti koillista. Joen mutkien muodostamilla niemillä yhdellä on kukkula, jolla on sijainnut tuhatluvulla Roelan muinaislinna. Veian kylässä joki virtaa tulvaniityllä ja siellä sijaitsee Veia paisjärv. Neljän kilometrin päästä joki ohittaa Ruskaveren kylän ja täällä siihen yhtyy vasemmalta puolelta Tarakvere jõgi. Kullavere jõgi saapuu Peipsijärven rannikkovyöhykkeellä suurelle metsäalueelle. Täällä joki kaartelee loivasti ja kääntyy taas itäkaakkoon. Metsakülassa joen pohjoispuolella ja sen rinnalla kulkee suuren kalankasvattamon kanavia ja altaita. Niiden alapäähän yhtyy etelästä virtaava suurin sivujoki Kääpa jõgi. Kulleveren joensuu on Peipsijärvellä on Kasepäässä ja Omedussa kääntynyt rannan suuntaiseksi, koska joen ja järven väliin on muodostunut kilometrin pituinen ja 100–200 metriä leveä hiekkakannas.[1][3][a]

Joen nimi ja historiaa muokkaa

Joella on useita vielä hiljattain käytettyjä nimityksiä kuten Roela jõgi ja Kauro jõgi. Lisäksi joen yläjuoksua kutsutaan myös Tõikvere kraaviksi tai Veriojaksi. Tunnetumpaa on, että joen viimeinen kuusikilometrinen osuus, jossa virtaa sekä Kullaveren että sivujoen Kääpan vettä, kutsutaan nimellä Omedo- tai Omedu jõeksi.[3]

Vanhassa kartassa vuodelta 1684 joen alajuoksu näyttäisi olevan Kääpan niminen. Kullaveren haara on kartassa piirretty kapeammalla viivalla, mikä viittaisi siihen, että Kääpan haara olisi tuolloin pidetty pääuomana. Toisaalta kartan mukaan Kullavere jõen alajuoksu toimi silloin lääninrajana luoteeseen päin.[5]

Valuma-alue, suvu-uomia ja järviä muokkaa

Valuma-alue muokkaa

Joen valuma-alueen pinta-ala on 629 neliökilometriä (km²). Koska jokiverkostolla on kaksi päähaaraa, jotka yhtyvät kuusi kilometriä ennen joensuuta, voidaan niiden valuma-alueiden pinta-alat ilmoittaa erikseen. Kääpa jõen valuma-alueen pinta-ala on 373 km² ja jos Kullavere jõelle annetaan loput, tulee sen pinta-alaksi 256 km².[1][6]

Joen valuma-alueen eteläpuoli rajautuu Peipsijärven puolella Alatskivi jõen valuma-alueeseen ja lännempänä etelässä Emajoen sivuhaarojen kuten esimerkiksi Kargaja jõen ja Amme jõen valuma-alueisiin. Länsipuolella Emajoen pohjoisesta tuleva pitkä Pedja jõen sivuhaara alkaa Pandiveren ylängöltä. Valuma-alueen pohjoisraja vastaa siellä virtaavaan Mustvee jõen valuma-alueeseen.[a]

Sivu-uomia muokkaa

Kullaveren suurimpia sivuhaaroja on lueteltu seuraavassa taulukossa. Niistä vain Kääpa jõgi on Kullaveren veroinen joki.

yhtyy
Kullavere
jõgeen
(km suusta) 		Nimi Pituus
(km) 		Valuma-alue
(km²) 		Lähde
2 Lümati oja 3 12 [7]
6 Kääpa jõgi 50 373 [6]
14 Meti kraav 3 3 [8]
16 Tarakvere jõgi 13 60 [9]
25 Vassevere oja 4 6 [10]
36 Imukvere oja 9 19 [11]
37 Karusilma oja 13 30 [12]
39 Härjaoja 4 4 [13]
43 Mõistu oja 5 6 [14]
Rajaoja 3 4 [15]

Järviä muokkaa

Kulleveren jõen valuma-alueella ei ole merkittävästi järviä. Itse pääuomassa on neljä patojärveä. Yläjuokuslta lueteltuna ne ovat Vaiatu järv, vierekkäiset Voore paisjärv ja Voore ökopaisjärv sekä Veia paisjärv. Joen alajuoksulla sijaitsee pieni Eerese järv, jonka laskuoja on samalla suon kuivatusoja. Kääpa jõen valuma-alueella on järviä enemmän. Joen keskijuoksulla sijaitsee kolmen järven ryhmä. Siinä ovat Papijärv, Jõemõisa järv ja Kaiu järv kiinni toisissaan. Niistä hieman kaempana sijaitsevat Särgjärv ja Saare järv, jonka laskuoja yhtyy Kääpan sivujokeen Uhmardu jõgeen. Kääpan pääuomaan on padottu Alajõe paisjärv ja Kose järv. Kääpa jõen alajuoksulla sijaitsee pieni Ruskavere järv.[a]

Huomautuksia muokkaa

  1. ↑ a b c Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Keskkonnaregister: Kullavere jõgi (VEE1052600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  2. ↑ a b Kullavere jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 2.10.2020
  3. ↑ a b c Kullavere jõgi (lähde: A. Järvekülg. Eesti jõed. Tartu, 2001), eestigiid.ee, viitattu 2.10.2020
  4. ↑ Kääpa jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 2.10.2020
  5. ↑ Fempte deels transporterad charta öfwer tredie deelen aff Dörpts lähn (kartta, v. 1684), Rahvusarhiiv
  6. ↑ a b Keskkonnaregister: Kääpa jõgi (VEE1053700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  7. ↑ Keskkonnaregister: Lümati oja (VEE1054900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  8. ↑ Keskkonnaregister: Meti kraav (VEE1053600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  9. ↑ Keskkonnaregister: Tarakvere jõgi (VEE1053300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  10. ↑ Keskkonnaregister: Vassevere oja (VEE1053200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  11. ↑ Keskkonnaregister: Imukvere oja (VEE1053100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  12. ↑ Keskkonnaregister: Karusilma oja (VEE1052900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  13. ↑ Keskkonnaregister: Härjaoja (VEE1052800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  14. ↑ Keskkonnaregister: Mõistu oja (VEE1052700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)
  15. ↑ Keskkonnaregister: Rajaoja (VEE1052606) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 2.10.2020. (viroksi)

Aiheesta muualla muokkaa

  • Kääpa jõgi (lähde: A. Järvekülg. Eesti jõed. Tartu, 2001), eestigiid.ee
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kullavere_jõgi&oldid=21054208”