Wikipedia

Ksanthos (Lyykia)

antiikin aikainen kaupunki Lyykiassa

Ksanthos (m.kreik. Ξάνθος, lat. Xanthus, lyyk. 𐊀𐊕𐊑𐊏𐊀, Arñna) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Lyykiassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi lähellä nykyistä Antalyan maakunnan Kınıkiä.[4][5]

Ksanthos
Ξάνθος
Ksanthoksen lyykialaisen akropoliin raunioita.
Ksanthoksen lyykialaisen akropoliin raunioita.
Sijainti

Ksanthos
Koordinaatit 36°21′25″N, 29°19′08″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Kınık, Antalya
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Lyykia
Aiheesta muualla

Ksanthos Commonsissa

Ksanthos oli muinaisen Lyykian pääkaupunki. Se kreikkalaistui 300-luvulla eaa. ja säilyi olemassa 600-luvulle jaa. saakka.[1][2] Ksanthos ja sen lähellä sijaitseva Letoon eli Leton pyhäkköalue ovat Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1988.[6]

Maantiede muokkaa

Ksanthoksen kaupunki sijaitsi Lyykiassa samannimisen joen (nyk. Koca Çayi) itärannalla noin 12 kilometriä sisämaahan joen suussa sijainneesta Pataran kaupungista.[2] Lyykian kaupunkien joukossa Ksanthoksen mainitsevat muun muassa Hekataios, Herodotos ja Pseudo-Skylaks. Strabon laski Ksanthoksen etäisyydeksi joen suusta 70 stadioninmittaa ja Stadiasmus Maris Magni 60 stadioninmittaa, mitkä ovat suhteellisen lähellä oikeaa etäisyyttä. Plinius vanhempi ilmoittaa etäisyydeksi 15 roomalaista mailia, mikä on selvästi liikaa.[3][7] Nykyisin kaupungin paikka on Muğlan ja Antalyan maakunnan rajalla, joka kulkee joessa.

 
Ksanthoksen roomalaisaikaista pohjois-eteläsuuntaista decumanus maximus -katua.

Ksanthoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kokoa ei tunneta, mutta siihen kuului oletettavasti maatalousmaata kauempanakin kaupungista.[1] Ksanthoksen länsipuolella kohosi Kragos-vuori ja itäpuolella Massikytos-vuori. Kaupungin eteläpuolinen rannikko on tasankoa.[8] Ksanthoksen länsipuolella sijaitsi Sidyman kaupunki, pohjoispuolella Pinara ja Tlos ja itäpuolella Fellos.

Historia muokkaa

Esihistoria ja arkaainen kausi muokkaa

Ksanthoksen varhainen historia on epäselvä. Kaupungista ei ole löytynyt jäänteitä pronssikaudelta, vaikka se mainitaan varhaisissa lyykialaisissa kirjoituksissa, ja oli ilmeisesti olemassa jo noin vuosina 2000–1200 eaa. 500-luvulla eaa. sen tiedetään olleen lyykialaisten tärkein kaupunki.[2][9] Kaupungille mainitaan myös toinen nimi Arna (Ἄρνα), joka oli lyykialaista alkuperää (Awarna).[1][9]

Persialaiset valloittivat Ksanthoksen Kyyroksen aikana Harpagoksen johdolla noin vuonna 540 eaa. (tai 545 eaa.). Tuolloin lyykialaiset taistelivat viimeiseen mieheen.[1][2][9] Herodotoksen mukaan tappion ollessa varma kaupungin miehet ”veivät kokoon linnaan vaimonsa, tavaransa ja kotiväkensä, jonka jälkeen sytyttivät tuleen koko linnan – – Sen tehtyään ja vannottuaan yhdessä ankarat valat, ksanthoslaiset menivät kaupungista ulos ja kuolivat kaikki taistelussa”. Herodotos kertoo 80 perhekunnan kuitenkin säästyneen, koska olivat tuolloin poissa.[10]

 
Teatterin lähellä sijaitsevat niin kutsuttu Harpyijahauta (oikealla) ja toinen pilarihauta.

Klassinen kausi muokkaa

Ksanthos jälleenrakennettiin tuhon jälkeen, ja sinne asettui hengissä säästyneiden lisäksi ”tulokkaita”, kuten Herodotos sen sanoo.[1][10] Ateenalaiset valtasivat Ksanthoksen klassisen kauden alussa vuonna 470 eaa. Kimonin johdolla.[9] Tämän jälkeen Ksanthos saattoi kuulua Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, jos tulkitaan, että liiton verotusluetteloissa vuonna 446/445 eaa. esiintyvä Lykioi (”lyykialaiset”) viittaa seudun tärkeimpään kaupunkiin.[1] Kaupunki löi omaa lyykialaisen standardin mukaista hopearahaa noin vuosina 450–370 eaa.[1]

Persialaiset valtasivat Ksanthoksen takaisin vuonna 429 eaa. voittamalla sotaretkellä olleen ateenalaisten laivaston, jota johti Melesandros.[9] Ksanthos vaikuttaa kreikkalaistuneen enemmän vasta 300-luvulla eaa., ja voidaan lukea kreikkalaiseksi polikseksi aidosti vasta tämän jälkeen. Muutos näkyy muun muassa siinä, että vielä 400-luvulla eaa. kaupungin piirtokirjoitukset ovat pääasiassa lyykiaksi, kun taas 300-luvulla eaa. ilmestyvät kaksikieliset ja kreikankieliset piirtokirjoitukset.[1] Tässä vaiheessa Ksanthoksen asujaimisto koostui osaksi kreikkalaisista ja osaksi edelleen seudun ei-kreikkalaisesta lyykialaisesta väestöstä.[1] Kaupungista oli kotoisin 300-luvulla eaa. elänyt historioitsija Menekrates, joka kirjoitti kaksi kirjaa käsittäneen Lyykian historian Lykiaka.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Ksanthios (Ξάνθιος).[3]

Hellenistinen ja roomalainen kausi muokkaa

300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Ksanthos antautui Aleksanteri Suurelle. Aleksanterin kuolemaa seuranneella hellenistisellä kaudella kaupunki toimi Lyykian kaupunkien liiton uskonnollisena keskuksena.[2][3] Olympian kisojen voittoja kaupungilla tiedetään olleen koko antiikin ajalla ainakin kuusi.[11]

 
Taistelukohtaus. Yksityiskohta Payavan haudan koristeluista, 375–362 eaa.

Ksanthos oli Rooman puolella vuosien 88–66 eaa. Mithridateen sodissa.[2][3] Brutus valtasi kaupungin Julius Caesarin murhaa seuranneen sisällissodan aikoihin vuonna 43 eaa. sen kieltäydyttyä avaamasta porttejaan hänelle. Ksanthoslaiset jatkoivat taistelua kaupungin kaduilla, ja kuolivat jälleen kerran vaimoineen ja lapsineen liekkeihin mieluummin kuin antautuivat.[2][12][13] Kaupunki ei koskaan toipunut tästä iskusta täysin,[3] vaikka olikin olemassa edelleen roomalaisella ja bysanttilaisella kaudella.[2] Ksanthos kärsi suuria tuhoja maanjäristyksessä vuonna 141.[9] Kaupunki tuhoutui lopullisesti arabien hyökkäyksissä 600-luvulla.[2]

Kaivaukset muokkaa

Ksanthoksen rauniot löysi Charles Fellows, joka kuvasi ne teoksessaan An Account of Discoveries in Lycia, being a Journal kept during a Second Excursion in Asia Minor (1841). Fellows toi suuren kokoelman löytämiään marmoriveistoksia, pääasiassa hautaveistoksia, Englantiin vuosina 1842–1843, ja he ovat nykyisin British Museumissa.[3] Alueella on suoritettu nykyaikaisia arkeologisia kaivauksia ja tutkimuksia vuodesta 1950 lähtien.[2] Kaupungin muinaisjäänteet liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988.[6]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Ksanthoksen paikalla on raunioita klassiselta, hellenistiseltä, roomalaiselta ja bysanttilaiselta kaudelta, sekä lukuisia omalaatuisia lyykialaistyylisiä hautoja. Kaupunki ei vaikuta olleen erityisen suuri, mutta erityisesti sen haudat olivat hyvin koristeellisia.[2]

Kaupungissa muokkaa

Akropoliit ja kaupunginmuurit

 
Ksanthoksen roomalaisen akropoliin raunioita.

Ksanthosta ympäröivät kaupunginmuurit, joiden pituus pohjois-eteläsuuntaisilla sivuilla oli vajaan kilometrin verran. Osa muureista on ajoitettu 300-luvulle eaa. ja osa hellenistiselle kaudelle. Muurien eteläsivulla on hellenistiselle kaudelle noin vuoteen 190 eaa. ajoitetun portin jäänteet. Sen lähellä on roomalaisaikainen keisari Vespasianukselle omistettu kaari.[2]

Kaupungilla oli kaksi akropolista eli yläkaupunkikukkulaa tai linnavuorta, jotka kumpikin jäivät muurien sisäpuolelle. Matalampi lännenpuoleinen akropolis, joka sijaitsi lähellä jokea, oli lyykialainen arkaaisen ja klassisen kauden akropolis.[1][2] Sieltä on löydetty 500-luvulle eaa. ajoittuva pyhäkkö sekä toinen 400-luvulle eaa. ajoittuva pyhäkkö, joka saattoi olla omistettu Artemiille. Akropoliin muurit ovat noin ajalta 475–450 eaa.[1] Muurien ympäröimän alueen pohjoisosassa sijaitsi puolestaan korkeampi hellenistis-roomalaisen kauden akropolis.[2]

Agora ja teatteri

 
Ksanthoksen teatterin raunioita.

Kaupungin roomalaisaikainen agora tai forum sijaitsi akropoliiden välissä. Se on ajoitettu 100- tai 200-luvulle jaa. Agora on neliönmuotoinen, ja sen koko on noin 50 × 50 metriä. Sitä reunustivat portiikit.[2] Agoralla oli piirtokirjoituksen mukaan kahdentoista lyykialaisen jumalan temenos.[1]

Agoran eteläpuolella sijaitsi teatteri, joka on säilynyt suhteellisen hyvin. Se rakennettiin alun perin kreikkalaisena teatterina 100-luvulla eaa., ja muutettiin roomalaiseksi teatteriksi vuoden 141 maanjäristyksen jälkeen.[9][2][14]

Muut pyhäköt

Ksanthoksen muita pyhäkköjä olivat Sarpedonille omistettu temppeli eli Sarpedoneion[1][15] sekä lyykialaisen Apollonin temppeli.[3][16] Kaupungin muita kultteja olivat Basileus Kaunioksen ja Arkesimaan kultit.[1]

Haudat

 
Osittain ennallistettu Nereidimuistomerkki, British Museum.

Ksanthoksen alueella on lukuisia monumentaalihautoja ja herooneita, jotka ajoittuvat 500-luvulta eaa. 1. vuosisadalle jaa. Monet niistä ovat pilarimaisia, ja niiden huipulla on sarkofagi tai hautakammio. Korkeimmat ovat noin 11-metrisiä.[2]

Tunnetuin kaupungin herooneista on niin kutsuttu Nereidimuistomerkki, joka sijaitsi kaupungin eteläisen sisäänkäynnin lähellä. Se on ajoitettu noin vuoteen 400 eaa. Heroon muistutti pientä joonialaistyylistä temppeliä. Itse rakennuksesta on jäljellä alkuperäisellä paikalla vain sen perustukset. Sen veistoskoristelujen säilyneet osat ovat nykyisin British Museumissa.[2]

Muita tunnettuja hautoja ovat Payavan hauta 300-luvulta eaa., sekä Leijonahauta, joka on varhaisin tunnettu lyykialainen hauta noin vuodelta 545 eaa. Ensin mainittu on kokonaisuudessaan British Museumissa, ja viimeksi mainitusta ovat samassa museossa sen reliefit.[2]

Agoran koilliskulmassa on jonkun hallitsijan pilarihauta, joka ajoitetaan 400-luvun eaa. lopulle. Sen korkeus on ollut noin 11 metriä, ja sen huipulla oli hautakammio sekä kyseisen hallitsijan patsas. Hautakammio oli koristeltu reliefeillä, jotka esittivät hallitsijan voittoja. Ne ovat nykyisin Istanbulin arkeologisessa museossa. Pilarissa itsessään on lyykian- ja kreikankielisiä piirtokirjoituksia.[2]

Kaksi muuta tunnettua pilarihautaa sijaitsee teatterin laidalla. Toinen niistä on yhdeksänmetrinen niin kutsuttu Harpyijahauta (ehkä paremminkin Seireenihauta), joka ajoitetaan 400-luvun eaa. alkuun. Sen huippu oli ympäröity reliefeillä, jotka esittivät seireeneitä muistuttavia hahmoja kantamassa sieluja kuvanneita naishahmoja. Reliefit ovat nykyisin British Museumissa, ja niiden paikalla pylväässä on kopiot. Heti Harpyijahaudan eteläpuolella on hyvinsäilynyt noin 8,6 metriä korkea pilarihauta, jonka huipulla on sarkofagi. Se on ajoitettu 300-luvulle eaa.[2] Näitä hautoja ei tuhottu roomalaista teatteria rakennettaessa, vaan ne säilytettiin osana sen suunnitelmaa.[9]

Bysanttilaisen ajan jäänteet

Varhaiselta kristilliseltä ja bysanttilaiselta kaudelta paikalla on useiden kirkkojen sekä suuren luostarin rauniot.[2] Arkeologisen alueen koillisosassa ovat suuren basilikakirkon rauniot.

Kaupungin ulkopuolella muokkaa

Letoon eli Leton pyhäkkö

 
Letoonin eli Leton pyhäkköalueen raunioita.

Letolle omistettu pyhäkköalue eli Letoon oli sijaitsi joen toisella eli länsipuolella kaupungista noin neljä kilometriä lounaaseen. Se oli kuitenkin Ksanthoksen hallussa päätellen siitä, että kaupungin tekemät päätökset laitettiin esille sinne piirtokirjoituksina.[1] Letoon oli Ksanthoksen ja koko Lyykian merkittävin kulttikeskus.[6]

Pyhäkköalueella oli kolme temppeliä, jotka ajoitetaan hellenistiselle kaudelle.[1] Ne oli omistettu Letolle sekä tämän lapsille Apollonille ja Artemiille. Niiden lisäksi alueella oli myös muun muassa nymfaion sekä teatteri.[6][17] Pyhäkkö oli ympäröity omalla muurillaan.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”943 Xanthos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”XANTHOS Lycia, Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Xanthus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Xanthos Pleiades. Viitattu 11.1.2021.
  5. ↑ Xanthos (Lycia) 102 Kinik - Ξάνθος ToposText. Viitattu 11.1.2021.
  6. ↑ a b c d Xanthos-Letoon UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 11.1.2021.
  7. ↑ Strabon: Geografika 14.3.6; Stadiasmus Maris Magni 247; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.28; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.3.5; Pomponius Mela: De situ orbis 1.15; Polybios: Historiai 26.7.
  8. ↑ des Courtils, Jacques: From Elyanas to Leto: The Physical Evolution of the Sanctuary of Leto at Xanthos Academia.edu. Viitattu 11.1.2021.
  9. ↑ a b c d e f g h Ancient Theater in Turkey – Xanthos On the traces of ancient cultures. Viitattu 11.1.2021.
  10. ↑ a b Herodotos: Historiateos 1.176.
  11. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 11.1.2021.
  12. ↑ Xanthus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 30.6.2018.
  13. ↑ Dion Kassios: Historiae Romanae 47.34; Appianos: Bellum civile 4.18–.
  14. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  15. ↑ Appianos: Bellum civile 4.18–.
  16. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.77.
  17. ↑ Xanthos and Letoon Turkish Cultural Foundation. Viitattu 11.1.2021.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Des Courtils, Jacques: A Guide to Xanthos and Letoon: Sites Inscribed on the UNESCO World Heritage List : on the 50th Anniversary of the Commencement of Excavations. Ancient cities of Anatolia, nide 4. Isd, 2003. ISBN 9789758070558.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ksanthos_(Lyykia)&oldid=22204382”