Kramppi (saari)
Kramppi (ruots. Krampen) on entisessä Rymättylän kunnassa, nykyisen Naantalin kaupungin eteläosassa sijaitseva suurehko sisäsaariston saari. Se sijaitsee lounaisella Airistolla, joka ympäröi sitä itäpuolella ja etelässä. Krampin välittömässä läheisyydessä sen länsipuolella sijaitsee Aaslaluodon saari ja pohjoisessa Airismaan saari. Kramppi on säästynyt suurimmaksi osaksi kulttuurin vaikutuksilta ja saarella on monipuolisesti erilaisia elinympäristöjä ja runsaasti levinneisyydeltään eteläisiä lajeja. Saari on melkein kokonaan suojeltu Natura 2000 -alueena, luonnonsuojelualueena ja rantojensuojeluohjelmassa.
Kramppi takana oikealla. Vasemmalla edessä Aaslaluoto. Kuvattu saaret ohittaneelta M/S Amorellalta.
| Muut nimet |
Krampen |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vesialue | |
| Merialue |
| Asukasluku |
0[1] |
|---|
Kramppi kuuluu Airisto–Seilin valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.[2]
Maantiede ja luonto muokkaa
Kramppi kuului vuoden 2009 loppuun saakka Rymättylän kuntaan, joka nykyään on osa Naantalin kaupunkia. Saari on yksi Naantalin eteläisimmistä, ja se sijaitsee Airiston merenselän eteläosissa lähellä Naantalin ja Paraisten kaupunkien rajaa.[3] Kramppi kuuluu vuoden 1968 ja 1981 peruskarttojen mukaan Hangan kylään.[4][5]
Kramppi on kallioinen saari, ja sen korkein kohta on yli 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Lähes puolet saaren pinta-alasta on korkeammalla kuin 40 metriä.[3] Saaren suurin pituus on noin 2,9 kilometriä. Saarella on runsaasti avokalliota ja puusto on havupuuvaltaista. Kallionotkelmissa on myös soistumia. Pohjoisrannalla sijaitsee muutama hietikko ja niiden läheisyydessä kalliojyrkännettä. Saaren pohjoisosassa on kaksi nimettyä niemeä, Leppäniemi ja Vesi-Krampinniemi. Saaren keskikohdan poikki kulkee polku, joka yhdistää yksittäisen loma-asunnon itärannalla länsirannan Itä-Kramppi-nimiseen taloon. Talon piha-alueella on myös hieman peltoa. Kaikki muut rakennukset sijaitsevat Krampin lounaiskärjessä, jossa on parisenkymmentä loma-asuntoa.[3] Kramppi ei ole pysyvästi asuttu saari.[1] Vuoden 1968 peruskartassa talojen sijainti on sama, mutta lounaiskärjessä on vähemmän rakennuksia ja siellä on myös peltoa.[4] Vuoden 1981 peruskartassa peltoa ei enää ole ja paikalla on nykyisiä rakennuksia.[5]
Krampin länsipuolella on suurempi Aaslaluodon saari, ja etäisyys siihen on alle 100 metriä Krampinrauman salmessa. Krampinraumassa on myös Aaslan puolella Hangan yhteysaluslaituri, josta pääsee Seiliin ja Nauvon keskustaan M/S Östern -yhteysaluksella. Aaslaluodolta on maantieyhteys mantereelle. Länsipuolella Aaslaluodon ja Krampin välissä on muutamia pienempiä saaria, joista nimettyjä ovat Vapakari, Huhtluoto, Korkkisluoto, Lahdisluoto ja Makoluoto. Krampin pohjoispuolella sijaitsee suuri Airismaan saari. Siihen etäisyyttä on lähimmillään noin 850 metriä. Krampin länsipuolella on merenselkä Airisto, ja lähimmät pienet saaret ovat yli kahden kilometrin etäisyydellä. Myös saaren eteläpuoli on melko avointa ja lähimmät saaret ovat kaksi pientä Orisgrunden-nimistä saarta noin 900 metrin päässä Krampista. Aivan Krampissa kiinni olevia saaria ei ole, mutta saaren rantaviivalla on pohjoisrannalla muutama vedenpäällinen kivi ja etelärannalla muutama pieni luoto.[3]
Krampin ja Orisgrundenien välistä kulkee Naantalin väylä, jonka syväys on 15,3 metriä. Sitä pitkin liikennöivät kaikki suuremmat alukset Turkuun ja Naantaliin. Väylä kulkee vain muutaman sadan metrin päässä Krampista. Krampin länsi- ja pohjoispuolella on 2,4 metrin syvyinen väylä, ja pohjoisrannalla on ankkuripaikka Kytiönperän lahdessa.[3] Vuoden 1968 ja 1981 peruskartoissa laivaväylä on kulkusyvyydeltään 10 metriä ja veneväylä 2,1 metriä.[4][5]
Krampin luonto on elinympäristöiltään monipuolinen, ja siellä on runsaasti levinneisyydeltään eteläisiä lajeja, minkä takia lähes koko saari on suojeltua.[6]
Suojelualueet muokkaa
Lähes koko Krampin saari on Natura 2000 -aluetta (noin 200 hehtaaria) yhdessä Aaslaluodon kanssa, ja se muodostaa 338 hehtaarin Natura-alueen Aasla-Kramppi FI0200038. Suurin osa Krampista ja koko itärannan vesialue kuuluu valtioneuvoston 20. joulukuuta 1990 hyväksymään rantojensuojeluohjelmaan. Kyseinen kohde on Pakinaisten-Seilin saaristo. Suurin osa Krampin saaresta on valtion omistamaa ja hankittu luonnonsuojelualueen perustamista varten.[7] Valtio teki 3. kesäkuuta 2003 UPM Kymmene Oy:n kanssa vaihtokaupan jossa se sai haltuunsa 175 hehtaaria maata Krampista.[8] 15. huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston asetuksella perustettiin Krampin luonnonsuojelualue, jonka pinta ala on noin 233,7 hehtaaria. Luonnonsuojelualueeseen kuuluu lähes koko Kramppi, lukuun ottamatta rakennuksien ympäristöjä. Myös pohjoispuolen vesialuetta on mukana. Luonnonsuojelualueella on sallittu metsäkauriin- ja hirvenmetsästys 15.10.–31.12. välisenä aikana.[9] Luonnonsuojelualue oli lausunnolla vuoden 2013 aikana, ja alun perin oli suunniteltu, että luonnonsuojelualueen pinta-alaksi tulisi 196 hehtaaria. Luonnonsuojelualueesta 187 hehtaaria kuuluisi Natura 2000 -alueeseen ja 168 hehtaaria rantojensuojeluohjelmaan. Koko luonnonsuojelualue sijaitsisi maalla.[10][11]
Natura 2000 -alueen linnusto on monipuolinen ja etenkin vesilintuja tavataan kohtalaisesti, mutta myös ruovikkolajisto on runsas ja alueen muuttoaikainen merkitys on huomattava.[7] Krampin alueella pesii säännöllisesti huuhkaja.[6]
Kulttuurihistoria muokkaa
Krampin meritaistelu muokkaa
Suomen sodan aikana 30. kesäkuuta 1808 käytiin Krampin taistelu, jossa ruotsalaiset hyökkäsivät Krampin lounaispuolella Hangan poukamassa ryhmittyneenä olleita venäläisiä vastaan. Ruotsalaisilla Hjelmstjernan johtamilla joukoilla oli 15 tykkipurtta, 4 maihinnoususluuppia ja 4 kaleeria. Venäläisillä luutnantti Mjakininin johtamalla osastolla oli 14 tykkipurtta ja 3 tykkijollaa. Ruotsalaiset menettivät yhden tykkipurren ja useita muita aluksia vahingoittui. Huono sää esti keskitetyn hyökkäyksen, ja lopulta ruotsalaiset vetäytyivät Seilin suuntaan.[12]
Seuraavana päivänä ruotsalaiset ryhmittäytyivät Hangan selälle, mutta venäläiset pysyivät suojassa lahdella. 2. heinäkuuta ruotsalaiset hyökkäsivät uudestaan, mutta venäläiset pääsivät pakenemaan Krampin ja Aaslaluodon välistä salmea pitkin.[12]
Muinaismuistot muokkaa
Krampin korkeimmalla kohdalla lounaisosan avokalliolla on kaksi kiviröykkiötä, jotka on ajoitettu pronssikauden aikaisiksi. Suurempi röykkiöistä on 10,8×5 metriä ja sen korkeus on 0,5 metriä. Röykkiö vaikuttaa ehjältä, ja sen laki on kupera. Pienempi röykkiö on kooltaan 8,8×7 metriä ja sen korkeus on 1,4 metriä. Röykkiö on soikeanmuotoinen, ja siitä on otettu kiviä pois.[13] Krampin välittömässä läheisyydessä Krampinrauman pohjoispuolella Aaslaluodon Hangassa sijaitsee myös ryssänuuneja ja röykkiötä.[14][15]
Saarella sijaitsee myös muita muinaisjäännöksiä, ryssänuunit krampinrauman rannalla saaren lounaisosassa. Alueella on ryssänuuneja sekä kaivaintoja noin 300 metrin matkalla. Krampin ryssänuunit mainittiin jo Juho Sjörosin vuoden 1887 kirjassa Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta. Jenny Maria Tallgren teki 1901 ryssänuuneista selonteon Suomen muinaismuistoyhdistykselle. Pentti Koivunen tarkasti paikan vuonna 1967 ja kertoo siitä vuonna 1982 julkaistussa Rymättylän historia I -kirjassa.[16] Krampin läheisyydessä on myös vanhoja hylkyjä[17] ja Kramppi on vanha tunnettu ankkuripaikka.[18]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret, s. 21 (pdf) Naantalin kaupungin saaristo-ohjelma vuosille 2010 – 2012. 3.5.2010. Naantali: Naantalin kaupunki. Arkistoitu 12.1.2015. Viitattu 8.8.2013.
- ↑ Airisto - Seili ymparisto.fi. 26.10.2011. Ympäristöministeriö. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ a b c d e Karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Maanmittauslaitos. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ a b c Huumo, Aarno et al.: Peruskartta 1:20 000. Aaslaluoto N:o 1043 04. (kartoitus 1964, merenkulun merkinnät 1968) Helsinki: Maanmittaushallitus, 1968. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 13.12.2013)
- ↑ a b c Peruskartta 1:20 000. Aaslaluoto N:o 1043 04. (täydennyskartoitus 1978, merenkulun merkinnät 1981) Helsinki: Maanmittaushallitus, 1981. Peruskartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -verkkopalvelussa (jpg) (viitattu 13.12.2013)
- ↑ a b Aasla-Kramppi ymparisto.fi. 3.10.2007. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ a b Aallonmurtajan ja laiturin rakentaminen kiinteistön Kramppi RN:o 1:35 rantaan sekä vesialueen ruoppaaminen Krampin saarella, Naantali (pdf) (Päätös Nro 123/2011/4. DnroESAVI/528/04.09/2010) 1.7.2011. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Merkittävä maiden vaihtokauppa luonnonsuojelun toteuttamiseksi ymparisto.fi. 5.6.2003. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Valtioneuvoston asetus 214/2014 Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista (pdf) Suomen säädöskokoelma. 13.3.2014. Helsinki: Oikeusministeriö. Viitattu 2.8.2014.
- ↑ Varsinais-Suomen uusien suojelualueiden perustamista valmistellaan metsa.fi. 24.6.2013. Metsähallitus. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Korpelainen, Heikki: Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksella perustettavien luonnonsuojelualueiden pinta-alat ja jakautuminen sijoittuminen Natura 2000 –verkostoon ja kansallisiin suojeluohjelmiin tai –päätöksiin. (pdf) (Luonnos) Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen luonnonsuojelualueista. Ympäristöministeriö. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ a b Pakola, Johanna: Krampin taistelu 30.6. velkua.fi. 2006. Velkuan saaristolaisyhdistys ry. Arkistoitu 12.1.2015. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Krampin saari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2007. Museovirasto. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Strandtorp Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 11.9.2007. Museovirasto. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Strandtorp 2 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2007. Museovirasto. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Krampin saari 2 Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2007. Museovirasto. Viitattu 27.7.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Kramppi Vapakari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2007. Museovirasto. Viitattu 23.1.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Krampinrauma Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2007. Museovirasto. Viitattu 27.7.2013.
