Kouvolan rautatieasema

Kouvola
Kouvolan matkakeskus marraskuussa 2023.
Kouvolan matkakeskus marraskuussa 2023.
Perustiedot
Lyhenne Kv
Rataosa Lahti–Kouvola
Kouvola–Joensuu
Kouvola–Iisalmi
Kouvola – Kotkan satama
Kouvola–Kuusankoski
Ratakilometri 191+540[1]
Sijainti 60°51′58″N, 026°42′18″E
Osoite Hallituskatu 3, 45100 Kouvola
Etäisyydet Lahti 61 km
Lappeenranta 96 km
Mikkeli 115 km
Kotka 51 km
Kuusankoski 10 km
Avattu elokuu 1875
Liikenne
Käyttäjiä 864 900 (v. 2019) [2]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki–Kuopio–Oulu,
Helsinki–Imatra–Joensuu
Lähijunat Z O
Tavaraliikenne kyllä
Vaihtoyhteydet Kouvolan paikallisliikenteen linja-autot pysäkeiltä H1 ja H3 sekä laitureilta 1-9, kaukoliikenteen linja-autot laitureilta 1-9
Muut tiedot risteysasema
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [3]
Lyhin ja pisin pituus 230 m; 480 m [3]
Pinnoite Asfaltti
Laiturinäytöt 13 kpl [3]
Asemarakennus
Lipunmyynti R-kioski, lippuautomaatit
Liukuportaita 1
Hissejä 4
Ratapiha
Raiteisto 7 laituriraidetta
4 läpimenevää raidetta
tavararaiteita
Aiheesta muualla

Kouvolan rautatieasema (lyh. Kv) on Kouvolassa, Kymenlaaksossa sijaitseva tärkeä risteysasema. Se sijaitsee 130 kilometrin päässä Helsingin rautatieasemalta, Riihimäen kautta mitattuna. Rautatieaseman yhteyteen on sijoitettu myös linja-autoasema, ja yhdessä ne muodostavat matkakeskuksen, jolta lähtee useita Kouvolan seudun joukkoliikenteen linja-autoja. Asemalla toimii R-Kioski ja muita yrityksiä.

Kouvola on yksi Suomen vilkkaimmista rautatien solmukohdista. Sieltä lähtee junia neljään ilmansuuntaan: Lahden oikoradan kautta Helsinkiin, Kotkaan (Kotkan rata), Mikkelin kautta Pieksämäelle ja Kuopioon (Savon rata) sekä Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun (Karjalan rata).

Kouvola on jaettu 9. tammikuuta 2005 alkaen neljään liikennepaikkaan: Kouvola asema, Kouvola lajittelu, Kouvola tavara ja Kouvola Oikoraide.

Historia muokkaa

Kouvolan asema syntyi alun perin Kuusankosken tehdasyhdyskunnan tarpeisiin. Ensimmäinen asema valmistui vuonna 1875, ja alkuaikoina se palveli lähinnä tavara-asemana. Vuoden 1885 valtiopäivillä Kouvola valittiin Savon radan risteysasemaksi, minkä myötä asema alkoi nopeasti laajentua.

Kouvolan vanha, vuonna 1889 valmistunut asemarakennus.

Vuonna 1889 valmistui uusi asemarakennus vanhan itäpuolelle. Sen viereen rakennettiin yömajarakennus, jota laajennettiin ravintolasiivellä vuonna 1912. Rautatiehallitus korotti Kouvolan I luokan asemaksi vuonna 1916.

Vetureille oli tallipaikkoja parhaimmillaan 40, kolmessa eri rakennuksessa. Osa näistä on edelleen käytössä.

Vuonna 1909 rakennettiin alikulkukäytävä, joka oli vain 2,3 metriä leveä. Vasta vuonna 1931 valmistui leveä alikulkutie ratapihan ali.[4]

Nykyisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Eero A. Kajava[5]. Uusi asemarakennus, Kouvolan matkakeskus, vihittiin käyttöön syyskuussa 1960. Valmistuessaan se oli kooltaan Suomen suurin heti Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Asemanseutu sai myös uuden ilmeen, kun linja-autoasema muutti rautatieaseman yhteyteen. Uusi henkilöratapiha tunneleineen, asfaltoituine laitureineen ja laiturikatoksineen valmistui lopullisesti vuonna 1966.[6] Aseman lipunmyynti lakkautettiin vuonna 2016 ja entisen lipunmyyntitoimiston tilaan avattiin R-kioski, joka myös myy junalippuja.

Kouvolan alueella on rakenteilla suuri junarahtiterminaali, jossa voitaisiin käsitellä jopa kilometrin pituisia konttijunia. Terminaalin rakentaminen aloitettiin vuonna 2019. Terminaalista oli tarkoitus liikennöidä konttijunia Venäjän kautta Kiinaan,[7] mutta yhteys on korvattu muilla reiteillä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurausten takia.[8] Asematunnelin etelänpuoleisen tunnelinpään saneeraus tuli valmiiksi vuonna 2021.

Junien lähtöraiteet muokkaa

Raide Raiteelta liikennöivät junat
1 Helsinki–Kuopio–Oulu reitin kaukojunat (S 69 käyttää kuitenkin raidetta 3) sekä arkisin kello 4:50 lähtevä Z-juna Helsinkiin.
3 Osa Kotkan sataman ja Lahden lähijunista O-tunnuksin.
4 Osa Kotkan sataman ja Lahden lähijunista O-tunnuksin.
6 Kaukojunat Karjalan radalta Helsinkiin. Osa junista käyttää kuitenkin raidetta 4.
7 Kaukojunat Karjalan radalle. Osa junista käyttää kuitenkin raidetta 4.
9 Osa Kotkan sataman lähijunista O-tunnuksin ja yksi arkiaamun lähijunavuoro Helsinkiin Z-tunnuksella.
10 Osa Kotkan sataman ja Lahden lähijunista O-tunnuksin sekä yksi arkiaamun lähijunavuoro Helsinkiin Z-tunnuksella.
Lähde:[9]

Raiteilla 2, 5 ja 8 ei ole laituria eivätkä ne siten ole asemalla pysähtyvien henkilöjunien käytössä.

Hankkeet muokkaa

  • Kouvola–Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Hanke tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Rakentaminen käynnistyi 2020 ja hanke on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2025.
  • Itärata nopeuttaa raideliikenteen matka-aikoja laajasti itäisessä Suomessa. Tavoitteena on kolmen tunnin junayhteys Kuopiosta, Joensuusta ja Pietarista Helsinkiin. Sen mahdollistaa nopea junakalusto, jonka kulkunopeus on noin 300 km/h. Itäradan kannalla olevat kaupungit ja kunnat (Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Siilinjärvi, Suonenjoki, Lapinlahti, Kitee, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari) tekivät päätöksen, että ovat valmiit rahoittamaan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua, jos linjaus kulkee Porvoon ja Kouvolan kautta.

Aseman ympäristö muokkaa

Asemarakennus on esimerkki 1960-luvun alun arkkitehtuurista. Se koostuu kaksisiipisestä asemarakennukseta, jonka toisessa siivessä on asematilat ja ravintola ja toisessa aseman toimintaan liittyneet virastot. Samassa yhteydessä rakennettu postitalo liittyy löyhästi asemarakennukseen.[5][10] Asemarakennus on ulkoasultaan eleetön, toisin kuin betonirakenteiset asemalaiturien katokset. Niiden alapintojen muotoa Museovirasto kuvaa lennokkaaksi ja laiturialuetta ylipäätään oleelliseksi asemaympäristön osaksi.[10]

Asemarakennuksen itäpuolella, radan suuntaisena, on myös arkkitehti Kajavan suunnittelema modernistinen valtion virastotalo, joka valmistui vuonna 1967.[11]

Ratapihan eteläpuolella on rautatievarikon alue, joka kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Varikon alueella on rivi vuosina 1887–1937 rakennettuja punatiilisiä rakennuksia, jotka ovat lähes ainoat vanhat rakennukset rautatieaseman ympäristössä. Rakennusrivi koostuu kolmesta veturitallista ja entisestä pajasta.[12] Veturitalleista kaksi ja pajarakennus ovat Bruno Granholmin suunnittelemia, kuten myös kahden veturitallin välissä oleva punatiilinen varikon konttorirakennus. Paja, konttorirakennus ja veturitallit on suojeltu.[10]

Aseman länsipuolelle, noin 300 metrin päässä asemasta olevaan Pilkepuistoon on sijoitettu vuonna 1929 valmistettu höyryveturi Tk3 859 nimeltään Ruuhveltti.[13] Veturi painaa 78 tonnia ja kykeni tuottamaan 690 hevosvoiman tehon. Veturi kunnostettiin vuonna 2019[14]. Kaupungille vuonna 1970 lahjoitettu veturi oli vuoteen 2022 asti näytteillä lähempänä asemarakennusta, 1-raiteen vieressä. Se siirrettiin Pilkepuistoon kesällä 2022 ja saman vuoden syksyllä sille valmistui puurakenteinen katos.[15]

Katso myös muokkaa

Kouvolan seudun asemia muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Suojeltavat rakennukset ja ympäristöt 1.6.2017, s. 25, 33 ja 38. Kouvolan ydinkeskustan osayleiskaavan kaavaselostuksen liite nro 8. Kouvola: Kouvolan kaupunki, 2017. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet muokkaa

  1. Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 73. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Tietopyyntö tietopyynto.fi. Viitattu 22.3.2022.
  3. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 21 (37) & LIITE 12 / 3 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 255-257. Karttakeskus, 2009. ISBN 9789515932143.
  5. a b Suojeltavat rakennukset ja ympäristöt, 2017, 33
  6. Juvonen, Jaana: Kouvola 1939–2003: kauppala, läänin pääkaupunki, aluekeskus, s. 258. Kouvolan kaupunki, 2003. ISBN 9789519887746.
  7. Kohutun jättiterminaalin kehittäminen jatkuu Kouvolassa – kaupunki ostamassa yli 700 000 eurolla tonttimaata yrityksille Yle Uutiset. 30.1.2020. Viitattu 14.6.2022.
  8. Heikura, Minna: Suomen junaliikenteen risteykseen rakennetaan 40 miljoonan euron terminaalia, jolta lähti idea alta Yle Uutiset. 10.5.2022. Viitattu 21.6.2022.
  9. Kouvola junalahdot.fi. Viitattu 10.1.2021.
  10. a b c Kouvolan rautatieasemaalue (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 3.11.2010. Museovirasto. Viitattu 11.11.2023.
  11. Suojeltavat rakennukset ja ympäristöt, 2017, 38
  12. Kouvolan rautatievarikon alue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.11.2023.
  13. Tasoristeys 3/2021 Resiina-lehti. Viitattu 28.4.2022.
  14. Tasoristeys 3/2019 Resiina-lehti. Viitattu 28.4.2022.
  15. Pitkänen, Linnea: Höyryveturi Ruuhveltti muuttaa kesäkuussa uuteen paikkaan Kouvolassa – puukatos on saanut inspiraationsa maisemasta, joka näkyy ohikiitävästä junasta 4.5.2022. Yle. Viitattu 11.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa