Koulutus Englannissa

Koulutus Englannissa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Vanhemmilla on vapaus valita lapsilleen valtion rahoittama tai yksityinen koulu tai opettaa näitä kotona.[1][2]

Yleissivistävä koulutus muokkaa

Valtion rahoittama koulujärjestelmä on jaettu asteisiin ikävuosien mukaan: esiopetusta annetaan 3-5-vuotiaille, alkeisopetusta (primary education) 5-11-vuotiaille, yläkoulu (secondary education) on 11-16-vuotiaille. Ensimmäinen valtakunnallinen koe matematiikassa ja äidinkielessä suoritetaan kuudennen kouluvuoden jälkeen. Laajempi päättökoe, General Certificate of Secondary Education (GCSE), suoritetaan 16-vuotiaana.[3] Kahden vuoden lukiota vastaavien opintojen jälkeen tulee ylioppilaskirjoituksia vastaava A-levels, joka on pohjana yliopistoon pyrkimiseen.[4]

Oppivelvollisuus päättyy 16. ikävuoteen, mutta 18-vuotiaaksi asti pitää olla joko opiskelemassa, työharjoittelussa tai kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminnassa.[5]

Vuoden 2015 PISA-kokeissa Englanti oli matematiikassa sijalla 22, äidinkielessä sijalla 27 ja luonnontieteissä sijalla 15.[6]

Ammatillinen koulutus muokkaa

GCE-tutkinnon jälkeen opintojaan voi jatkaa ammatillisisessa koulutuksessa joko further education college- ja tertiary college- nimisessä oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Näiden opintojen päätteeksi ammatillinen osaaminen osoitetaan näyttökokeella. Voi myös suorittaa soveltavan GSCE- tai A-levels-tutkinnon, ja jatkaa sitä korkea-asteelle.[7]

Korkeakoulut muokkaa

Englannissa sijaitsee kaksi englanninkielisen maailman vanhinta yliopistoa: Oxfordin ja Cambridgen yliopistot, jotka ovat nykyään myös maan kaksi parasta ja arvostetuinta yliopistoa. Ne ovat varsin elitistisiä: valtaosa opiskelijoista tulee varakkaista perheistä maan eteläosasta.[8] Koko maassa 93,5 prosenttia oppilaista käy julkisin varoin kustannettua koulua, mutta Oxfordin opiskelijoista heidän osuutensa on 60%.[9]

Yhteensä maassa on yli sata yliopistoa, jotka ovat yleensä hyvin itsenäisiä ja joilla on paljon päätäntävaltaa antamaansa opetukseen. Yliopistoissa on käytössä lukukausimaksut, joiden maksamista valtio kuitenkin tukee myöntämällä opiskelijoille lainaa. Vuonna 2013 korkein mahdollinen lukuvuosimaksu nostettiin huomattavasti 9000 puntaan.[10] Vuonna 2018 maksimi on 9250 puntaa.[11][12]

Englantilaisnuoret pyrkivät yliopistoon tavallisesti 18-vuotiaina ja hakuprosessin takia monet myös aloittavat opinnot tuolloin. Perustutkinto eli ”Bachelor’s degree” on tavallisesti kolmivuotinen. Maisterin tutkinto suoritetaan tyypillisesti erikseen, ja niiden lukukausimaksut ovat myös korkeammat. Maisterin tutkinnon suorittaminen kestää normaalisti vuoden.lähde?

Lähteet muokkaa

  1. Types of school Gov.uk. Viitattu 27.6.2018.
  2. Home education Gov.uk. Viitattu 27.6.2018.
  3. The national curriculum Gov.uk. Viitattu 27.6.2018.
  4. Study A-Levels in the UK Study in the UK. Viitattu 27.6.2018.
  5. Responsibility for participation Eurydice: United Kingdom - England Overview. Viitattu 27.6.2018.
  6. Pisa tests: UK lags behind in global school rankings BBC. 2016. Viitattu 27.6.2018.
  7. Britannian koulutusjärjestelmä Maailmalle.net. Viitattu 27.6.2018.
  8. Oxbridge uncovered: More elitist than we thought BBC. Viitattu 27.6.2018.
  9. The Oxford University college fighting elitism BBC. Viitattu 27.6.2018.
  10. Number of students starting university back to levels before tuition fees raised The Guardian. 2013. Viitattu 27.6.2018.
  11. Tuition fees for undergraduates Birmingham University. Viitattu 27.6.2018.
  12. UK and EU Student loans Birmingham University. Viitattu 27.6.2018.

Aiheesta muualla muokkaa