Kosode

Kosode (jap. 小袖) on japanilainen kimonon tapainen vaate. Sana kosode on nykyaikaisen kimonon edeltäjän nimitys ja tarkoittaa "pienihihaista" vaatetta. Kosodelle tyypillistä ovatkin juuri pienet hihat. Joskus museoiden historiallisista kimonoista käytetään kimonon sijaan nimitystä kosode. Alun perin se oli alemman luokan päällysvaate ja ylemmän luokan alusvaate. 1500-luvun alussa siitä tuli yleisesti käytetty päällysvaate, joka myöhemmin kehittyi nykyään tunnetuksi kimonoksi.

Kosoden ja kimonon erottelu on vaikeaa termien käytön vuoksi: historiallisina aikoina kosodeksi kutsuttiin vaatekappaletta, joka vastaa nykyaikana kimonoksi kutsuttua vaatetta; kimonoksi kutsuttiin mitä tahansa vaatekappaletta. Nykykimonokin on kosode, vaikka termiä käytetään harvemmin.

Ulkonäkö

Kosoden mittasuhteet 1500-luvulla ja nykykimonon mittasuhteet 1900-luvulla

Vaate ommellaan samoin kuin kimono, mutta 1500–1600-luvun kankaat olivat yleensä hieman nykyisiä kimonokankaita leveämpiä (40 cm leveitä, eivät nykyiseen tapaan 35–37cm leveitä), joka vaikuttaa vaatteen mittasuhteisiin. Kosode-kimonossa on kaksi migoro-vartalokappaletta, jotka yhdistetään selästä. Kaksi lyhyempää palaa ommellaan kiinni suorakulmaisiksi hihoiksi. Kaksi lisäpalaa ommellaan vaatteen etupuolelle lisäämään tilavuutta, ja lopuksi lisätään kaulus.

Tyyppejä

Kosodet ja kimonot erotellaan niiden materiaalin, kuviointityylin tai mallin ja käyttötarkoituksen mukaan.

Materiaaleja ja koristelutekniikoita

• Varhaisimpien, aatelisnaisten muodikkaiden kosodeasujen materiaali oli karaori-brokadi. Nykyään karaori-kosode on eräs nō-teatterin naishahmojen peruspuku.
• Surihaku eli lehtimetallikoristelu oli muodikas, brokadia matkiva koristelukeino 1500-luvulla. Nykyaikana se on nō-teatterin naishahmojen aluskimono. Kukallinen surihaku merkitsee kaunista naista ja "suomukuviollinen" haamua tai demonia.
• Nuihaku yhdisti kankaalle liimatun lehtimetallin kirjailuun. Nykyään Nō-teatterin naishahmojen peruspukuja.

Kuviointityylejä

• Katamigawari – Kosode, jonka eri puolikkaat oli tehty erilaisista kankaista, kuin "mi-parti" asut keskiajalla Euroopassa.
• Katasuso – Kosoden kuvio, jossa vaatteessa on kolme kuvioaluetta, hartiat ja hihat, keskiosa ja helma. Tämä kuviointimalli oli hyvin suosittu varhaisimmissa kosodeissa.

Muoteja

Keichō-kaudella 1596–1615 muodikkain oli kosode, joka oli jaettu tilkkutyötä muistuttaviin, solmuvärjäyksellä toteutettuihin alueisiin, jotka viimeisteltiin pienillä kuvioaiheilla, käsin maalaten ja lehtimetallilla.

Edo-kaudella kosoden koristelut tulivat hovin ja samuraiden käyttöön usein japanilaisten ja kiinalaisten runojen teemoista.

Kanbun-kaudella 1661–73 kosodeissa oli muotia kookas, koko vaatteen etu- tai takapinnan kattava koristelu (maalaus). Taakse yleensä tehtiin dramaattinen kaari olkapäiltä oikealle puolelle.

Muuta

• Kimono, furisode, hitoe, katabira, koshimaki ja uchikake ovat kosoden eri muotoja ja nimityksiä.

Lähteet

• http://www.aisf.or.jp/~jaanus/deta/k/kosode.htm