Korvapunkki (Otodectes cynotis) on lihansyöjien, erityisesti kissojen, ulkokorvakäytävässä elävä ulkoloinen, joka käyttää ravinnokseen korvakäytävän pinnasta irtoavaa kuollutta materiaalia. Kissojen lisäksi korvapunkkia tavataan pääasiassa koirilla, freteillä ja punaketuilla.

Korvapunkki
Aikuinen korvapunkki valomikroskooppikuvassa
Aikuinen korvapunkki valomikroskooppikuvassa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Leukakoukulliset Chelicerata
Luokka: Hämähäkkieläimet Arachnida
Alaluokka: Punkit Acari
Lahko: Aitopunkit Acariformes
Alalahko: Kääpiöpunkit Astigmata
Heimo: Psorptidae
Suku: Otodectes
Laji: cynotis
Kaksiosainen nimi

Otodectes cynotis
Hering, 1838

Katso myös

  Korvapunkki Wikispeciesissä
  Korvapunkki Commonsissa

Korvapunkit aiheuttavat isäntäeläimen korvakäytävään kahvinporomaista, tummanruskeaa korvaeritettä. Valomikroskoopilla korvaeritteestä voidaan löytää korvapunkin munia ja nymfimuotoja sekä aikuisia korvapunkkeja, sillä korvapunkin kaikki elämänkierron vaiheet tapahtuvat korvakäytävässä. Korvapunkin yksi elämänkierto munasta nymfimuotojen kautta aikuiseksi kestää noin kolme viikkoa. Korvapunkit aiheuttavat isäntäeläimelle korvien kutinaa, ja hoitamattomana korvapunkkitartunta yleensä johtaa korvatulehdukseen.

Valomikroskoopissa korvapunkki voidaan tunnistaa sille ominaisten raajojen rakenteista. Ensimmäisessä ja toisessa jalkaparissa nähdään raajojen päässä kuppimaiset rakenteet, kolmannessa ja neljännessä raajaparissa jalkojen päästä lähtevät rihmamaiset pitkät säikeet. Lisäksi neljäs jalkapari on muita jalkapareja heikoimmin kehittynyt.

Hoito muokkaa

Korvapunkkitartunnan hoidossa käytettävissä lääkkeissä tehoaineena käytetään muun muassa krotamitonia ja imidaklopridia. Hoidossa täytyy myös muistaa, että jos talouden yhdeltä eläimeltä löydetään korvapunkki, tulisi muutkin talouden eläimet hoitaa korvapunkkitartunnan varalta.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa