Tämä artikkeli käsittelee mineraalia. Rovaniemellä sijaitsevasta Kulttuuritalo Korundista on oma artikkeli.

Korundi on mineraali, joka on alumiinioksidin (Al2O3) kiteinen muoto. Se on puhtaana väritön, mutta sisältää usein epäpuhtauksia, joiden seurauksena sen väri voi olla lähes mikä tahansa. Jalossa muodossaan läpinäkyvänä korundi on arvostettu jalokivi; karmiininpunaista muunnosta kutsutaan rubiiniksi ja muunvärisiä kiviä safiireiksi. Vihreä synteettinen korundi on kauppanimeltään amarylli. Läpinäkymättömät korundit sisältävät joskus tiheään määrättyihin suuntiin kulkevia rutiilin muodostamia pieniä sulkeumia, joista taittuva valo saa aikaan pyöröhiotun kiven pinnalla valonlähteen mukaan liukuvan kuusisakaraisen tähden muotoisen valoilmiön. Tällaisia kiviä kutsutaan tähtirubiineiksi ja -safiireiksi, ja ne ovat samoin erittäin arvostettuja. Korundin kovuus Mohsin asteikolla on 9 – mineraaleista vain timantti on sitä kovempaa. Niinpä epäjalo korundi eli smirgeli on merkittävä ainesosa hiontajauheissa.

Korundi
Erivärisiä korundeja
Erivärisiä korundeja
Luokka oksidimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Al2O3
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri monia värejä, harmaa, vihreä tai punainen
Asu tynnyrinmuotoinen tai teräväkärkinen prisma, kuituinen, massamainen
Kidejärjestelmä trigoninen
Lohkeavuus ei ole
Murros simpukkamainen tai rosoinen
Kovuus Mohsin asteikolla 9
Ominaispaino 4–4,1
Optiset ominaisuudet
Kiilto lasikiilto
Läpinäkyvyys läpinäkyvä tai läpinäkymätön
Lähteet

[1]

Aiheesta muualla

Korundi Commonsissa

Sinisiä ja punaisia korundikiteitä
Tähtikorundi

Korundin kidejärjestelmä on trigoninen. Se muodostaa usein mineraalille tyypillisiä tynnyrimäisiä tai sukkulamaisia, läpileikkaukseltaan kuusikulmaisia kiteitä. Korundia esiintyy lähinnä metamorfisissa kivilajeissa, kuten marmorissa ja gneississä. Esiintymisalueita on Myanmarissa, Sri Lankassa, Madagaskarilla, Etelä-Afrikassa ja Uralin vuoristossa.[2]

Irrallisia kiteitä ja kappaleita löydetään usein myös rikastuneina jokien pohjista. Lapin kultahuuhtomoissa tavataan usein korundia, ja Lapissa on nykyisin jopa erikseen korundin huuhdontaan erikoistuneita huuhtomoita. Siksi Rovaniemelle valmistuneen taiteiden talon nimeksi valittiin Korundi.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Jones, Adrian: Kivet, s. 47. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6.
  2. David C. Cook & Wendy L. Kirk: ”Korundi”, Mineraalit ja jalokivet, s. 94. Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy. Suomentanut Kalle Taipale. WSOY, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0.
  3. Yle.fi 4.4.2009

Aiheesta muualla muokkaa