Wikipedia

Kortisoli

lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni
Kortisoli
Kortisoli
Kortisoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(11β)-​11,17,21-trihydroksipregn-4-eeni-3,20-dioni
Tunnisteet
CAS-numero 50-23-7
ATC-koodi H02AB09
PubChem CID 5754
DrugBank DB00741
Kemialliset tiedot
Kaava C21H30O5 
Moolimassa 362,465
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Metabolia ?
Puoliintumisaika 1,5–2 tuntia[1]
Ekskreetio ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen (tabletit), intravenoosinen, topikaalinen

Kortisoli eli hydrokortisoni[2] on lisämunuaisen kuorikerroksen hormoni eli kortikosteroidi[3].

Sekä liian pienet että liian suuret kortisolimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa. Rasittuneisuus eli stressi lisää kortisolin tuotantoa, mistä syystä sitä kutsutaan stressihormoniksi.

Lääkkeellisesti kortisolia voidaan käyttää suonensisäisesti, suun kautta tai voiteena, esimerkiksi kyypakkauksessa ja tulehtuneelle ihoalueelle tarkoitetussa voiteessa.

Vaikutus muokkaa

Kortisolia kutsutaan toisinaan stressihormoniksi, koska henkinen ja ruumiillinen rasitus nostavat kortisolin tuotantoa.[4]

Kortisolin vaikutukset ovat glukokortikoidivaikutuksia. Kortisoli esimerkiksi lisää glukoneogeneesiin tarvittavien maksaentsyymien määrää, jolloin glukoosin pitoisuus veressä kasvaa. Kortisoli voi aktivoida myös mineralokortikoidien reseptoreja, mutta mineralokortikoidien kohdesoluissa nefronissa on 11β-hydroksisteroididehydrogenaasi-entsyymiä (11βHSD I ja 11βHSD II), joka muuttaa kortisolin kortisoniksi. Kortisonilla ei mineralokortikoidivaikutusta ole, joten kortisoli ei pääse vaikuttamaan mineralokortikoidin tavoin.[5]

Sekä liian pienet että liian suuret kortikoidimäärät aiheuttavat häiriöitä keskushermoston toiminnassa. Addisonin tautia sairastavat potilaat ovat usein apaattisia, masentuneita ja ärtyisiä, joskus psykoottisiakin. Suuret glukokortikoidiannokset aiheuttavat mielihyvää, unettomuutta, levottomuutta ja psykooseja.[6] Suuret määrät kortisolia tuhoavat aivojen hermosolujen välisiä yhteyksiä[7].

Plasmassa suurin osa kortisolista kulkee sitoutuneena maksan tuottamiin proteiineihin: noin 90 % transkortiiniin ja 7 % albumiiniin.[5] Tyypillinen kortisolipitoisuus ihmisen plasmassa kello 8 aamulla on 15 mikrogrammaa/desilitra.[1]

Lääkkeenä muokkaa

Lääkkeellisesti kortisolia voidaan käyttää suonensisäisesti, suun kautta tai voiteena. Sen käyttötarkoitus on tulehduksen lievittäminen, minkä vuoksi sitä on esimerkiksi kyypakkauksessa[8] ja tulehtuneelle ihoalueelle tarkoitetussa voiteessa[9].

Kortisolin lääkekäytön aiheuttamat vieroitusoireet muokkaa

Pitkäaikainen glukokortikoidihoito on keskeytettävä aina asteittain, esimerkiksi vähentämällä annosta 1/4:lla viikossa, kunnes saavutetaan niin sanottu korvaushoitotaso. Glukokortikoidihoidon yhtäkkinen keskeyttäminen, saattaa johtaa rasitustilanteissa lisämunuaiskuoren vajaatoimintatilaan eli ”steroid withdrawal” -oireyhtymään. Tällöin voi ilmetä muun muassa ruoansulatuskanavan yleisoireita (ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, oksentelua), väsymystä, laihtumista, mielialan laskua, päänsärkyä, kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyjä. Pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa saavalla potilaalla tulisi aina olla hätätilanteiden varalta mukanaan kortti, josta käytetty hoito ilmenee. Tähän voi hyvin käyttää SOS-passia.[10]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Goodman, H. Maurice: Basic Medical Endocrinology, s. 69. Fourth edition. Academic Press, 2009. ISBN 978-0-12-373975-9. (englanniksi)
  2. ↑ Koulu & Tuomisto (toim.): ”Lisämunuaisen kuorikerroshormonit”, Farmakologia ja toksikologia. 6. painos. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X. Luku verkossa (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=kortisoli&p_artikkeli=ltt01749
  4. ↑ Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen web-ohjekirja. https://ekstra1.kuh.fi/csp/islabohje/labohje.csp?indeksi=2135
  5. ↑ a b Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1053, 1058. Updated edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 978-1-4160-2328-9. (englanniksi)
  6. ↑ Koulu & Tuomisto (toim.): ”Lisämunuaisen kuorikerroshormonit”, Farmakologia ja toksikologia, s. 680. 6. painos. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X. Luku verkossa (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Masennus lievittyy liikunnalla Hyvä Terveys. 7.10.2013. Viitattu 26.7.2021.
  8. ↑ Pakkausseloste. Ampikyy 50 mg -tabletti (Arkistoitu – Internet Archive) Vitabalans Oy 16.12.2009
  9. ↑ Hydrocortison Leiras 1 % -geeli. Valmisteyhteenveto[vanhentunut linkki] Leiras 19.3.2004
  10. ↑ Koulu & Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, s. 686. 6. painos. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X. Luku verkossa (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kortisoli.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kortisoli&oldid=21829695”