Korkein kansanneuvosto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkelissa on paljon mielenkiintoista ja arvokasta tietoa, joka ansaitsisi kunnon lähteistyksen. |
Korkein kansanneuvosto (koreaksi 최고인민회의; Choego Inmin Hoeui) on Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean yksikamarinen parlamentti ja maan perustuslain mukaan maan korkein päättävä elin. Korkeimman kansanneuvoston kokoamisesta ja valtaoikeuksista säädetään perustuslain artikkeleissa 87-99. Tällä hetkellä parlamentissa on 687 kansanedustajaa, yksi maan jokaisesta vaalipiiristä.
| Korkein kansanneuvosto 최고인민회의 |
|
|---|---|
 Logo |
|
 |
|
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Puhemies | Choe Thae-bok |
| Edustajia |
687 |
| Ryhmät |
|
Vaalit muokkaa
Korkeimman kansanneuvoston edustajat valitaan viisivuotiskaudeksi suoralla kansanvaalilla. Perustuslain 89 §:n mukaan kansanneuvostovaalit ovat yleiset, yhtäläiset, suorat ja salaiset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisi demokraattisesti valittu elin, koska maassa ei ole toimivaa monipuoluejärjestelmää. Käytännössä jokaisessa vaalipiirissä on vain yksi ehdokas, joka valitaan maassa toimivan kansanrintaman, Demokraattisen isänmaan yhdistämisen rintaman paikallisosastojen kokouksissa. Kyseinen rintama on maata hallitsevan Korean työväenpuolueen dominoima. Käytännössä suurin osa Korkeimman kansanneuvoston jäsenistä onkin Korean työväenpuolueen jäseniä.
Jokaisella 17 vuotta täyttäneellä Korean demokraattisen kansantasavallan kansalaisella on äänioikeus ja samalla myös äänestysvelvollisuus. Periaatteessa jokaisella äänioikeutetulla on oikeus äänestää joko demokraattisen rintaman yhtenäislistan ehdokkaan puolesta tai häntä vastaan. Äänestyspaikalla äänioikeutetulle annetaan äänestyslippu, johon on painettu valmiiksi vaalipiirin ehdokkaan nimi. Mikäli äänestäjä hyväksyy ehdokkaan, hän taittelee vaalilipun ja pudottaa sen äänestysuurnaan. Mikäli hän haluaa äänestää vastaan, hänen tulisi yliviivata ehdokkaan nimi. Äänestäjän käytettävissä on äänestyskoppi ja kynä ehdokkaan yliviivaamista varten. Käytännössä maan turvallisuusviranomaiset valvovat tiukasti vaalitoimitusta, ja ehdokasta vastaan äänestänyttä pidetään poliittisesti epäluotettavana. Häntä uhkaa usean vuoden vankileirituomio . Käytännössä jo äänestyspaikan kynän vilkaiseminen voi johtaa pidätykseen .
Toiminta muokkaa
Korkein kansanneuvosto on periaatteessa maan korkein päättävä elin. Se ei kuitenkaan ole parlamentti sanan perinteisessä mielessä, koska se työskentelee vain muutaman päivän vuodessa. Yleensä se kokoontuu muutaman päivän kestävään istuntoon kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Kansanneuvosto voi kokoontua myös ylimääräiseen istuntoon, mikäli puhemiehistö kutsuu sellaisen koolle tai vähintään kolmasosa kansanedustajista sellaista esittää.
Korkeimman kansanneuvoston tehtäviin kuuluvat lain mukaan maan perustuslain säätäminen ja muuttaminen, maan politiikan yleisten suuntaviivojen määrääminen, maan talousarvion päättäminen, parlamentin puhemiehen ja muun 14 puhemiehistön jäsenen valinta, maan puolustusneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten valinta, maan presidentin, varapresidentin ja ministereiden valinta sekä eräiden muiden korkeiden virkamiesten vaali. Kansanneuvosto ottaa myös vastaan ja hyväksyy maan hallituksen kertomukset maan tilasta ja poliittisesta kehityksestä. Käytännössä hallituksen selonteot hyväksytään keskustelematta, ja kansanneuvostolle tehdyt esitykset henkilövaaleihin hyväksytään yksimielisesti.
Korkeimman kansanneuvoston kokousten väliaikoina (siis käytännössä aina) parlamentin tehtäviä hoitaa Korkeimman kansanneuvoston puhemiehistö. Sen puheenjohtaja oli vuoteen 1972, jolloin maalle luotiin presidentinvirka, myös Korean demokraattisen kansantasavallan valtionpäämies. Presidentti Kim Il-Sungin kuoleman jälkeen tämä nimitettiin maan ikuiseksi presidentiksi, ja samalla maan puolustusneuvoston puheenjohtajan Kim Jong-Ilin virka katsottiin maan korkeimmaksi. Teoriassa kansanneuvoston puhemiehistön puheenjohtajasta (tällä hetkellä Kim Yong-nam) tuli kuitenkin uudelleen maan valtionpäämies. Hän ottaa esimerkiksi vastaan maahan akkreditoitujen suurlähettiläiden nimityskirjat.
Korkeimman kansanneuvoston puhemiehistö vastaa lainsäädäntötyöstä maan parlamentin istuntojen ulkopuolella. Se valvoo perustuslain ja lakien noudattamista sekä hallituksen ja valtion elinten toimintaa. Se voi luoda uusia ministeriöitä sekä lopettaa vanhoja, samoin se vastaa Korkeimman kansanneuvoston toimintavaltaan kuuluvista henkilönimityksistä istuntokausien ulkopuolella. Puhemiehistö myös valmistelee kansanneuvoston istunnot ja kansanneuvostovaalit. Se hyväksyy sopimukset muiden valtioiden kanssa. Kansanneuvoston puhemiehistö voi päättää myös erityisistä armahduksista.
Historia muokkaa
Korkeimman kansanneuvoston edeltäjä oli väliaikainen kansanneuvosto, jonka kunnanvaltuustot valitsivat vuonna 1946. Virallisesti väliaikainen kansanneuvosto katsoi edustavansa koko Korean kansaa, mutta käytännössä vaalit pantiin toimeen vain Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä. Väliaikainen kansanneuvosto puolestaan valitsi väliaikaisen kansankomitean, joka otti vastuulleen hallitusvallan Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä ennen perustuslain hyväksymistä ja vaalien järjestämistä. Kansanneuvosto valitsi myös perustuslakikomitean, jonka tarkoituksena oli kirjoittaa maalle (tässä vaiheessa vielä koko Korealle) perustuslaki. Väliaikainen kansanneuvosto hyväksyi perustuslain väliaikaisesti erityisistunnossa 28. huhtikuuta 1948. Ensimmäiset perustuslain mukaiset Korkeimman kansanneuvoston vaalit järjestettiin 25. elokuuta samana vuonna. Virallisten tietojen mukaan äänestysvilkkaus vaaleissa oli hyvin korkea, 99,97 % äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Annetuista äänistä 98,49 % annettiin kansanrintaman yhtenäislistojen ehdokkaille. Kansanrintaman yhtenäislistoilta valittiin kansanneuvostoon 212 jäsentä. Parlamentissa oli mukana myös 360 edustajaa, jotka valitsi Eteläisen Korean väestön edustajien kansanneuvosto. Näin ollen valitun parlamentin 572 edustajan katsottiin edustavan koko Korean kansaa. Näin valittu Korkein kansanneuvosto piti ensimmäisen varsinaisen istuntonsa 2.-10. syyskuuta 1948. Istunnossaan se hyväksyi lopullisesti Korean demokraattisen tasavallan perustuslain. Se myös vahvisti Kim Il-Sungin hallituksen aseman 9. syyskuuta.
Vuoden 2019 vaalit muokkaa
Vaalien seurauksena parlamentin 687 paikasta 607 kuuluu hallitsevalle Korean työväenpuolueelle. Korean sosiaalidemokraattisella puolueella on 50 edustajaa ja Cheondogyolainen Ch'ôngu -puolueella 22 edustajaa. Kaksi edustajaa eivät edusta mitään puoluetta. Lisäksi kuusi edustajaa edustaa Japanissa asuvia pohjoiskorealaisia. Heidät valitaan Japanissa toimivan Ch'ongryŏn-järjestön kautta. Myös heitä pidetään virallisesti puolueettomina.