Korealainen mytologia

Korealainen mytologia koostuu legendoista, kansantaruista ja uskomuksista, jotka tulevat eri puolilta Korean niemimaata. Niiden alkuperänä ovat erilaiset yhdistelmät korealaista shamanismia, buddhalaisuutta sekä Kiinasta perittyjä kungfutselaisia ja taolaisia kansantaruja ja myyttejä. Kertomukset voivat myös vaihdella suuresti alueittain, jopa maan sisällä. Esimerkiksi Jejun saarella elävillä korealaisilla on hyvin erilainen elämäntapa kuin mantereella, jonka takia myyteistä on kehittynyt erilaisia variaatioita.[1]

Shansinit ovat paikallisia vuorten jumalia, tyypillisesti ne kuvataan vanhempina mieshahmoina tiikerin ympäröimänä.

Korean shamanismilla ja animismilla oli pitkään hallitseva asema korealaisten uskonnollisessa elämässä. Tähän liittyy muun muassa vuorten, eläimien ja kasvien palvontaa, johtuen uskomuksesta että kaikilla luonnonelementeillä on sielu. Korealaisessa shamanismissa onkin hyvin paljon samanlaisia piirteitä kuin Japanin šintolaisuudessa. Valtiollisena uskontona buddhalaisuus kuitenkin syrjäytti sen noin 700-luvulla, ja sen jälkeen kungfutselaisuus.[2]

Keskeisiä korealaisia jumalia ovat Dangun, Hwanung, Habaek, Igong ja Jumong.

Lähteet muokkaa

  1. Choi Won-Oh (2008), An illustrated guide to Korean mythology, ISBN 978-1-905246-60-1
  2. Kim, Duk-Whang, A history of religions in Korea, 1988

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.