Komipermjakkien kirjallisuus

Venäjällä lähinnä Permin Komissa asuvien komipermjakkien kirjallisuus syntyi 1920–1930-luvuilla. Varsinkin alkuvaiheessa sen perustana oli kansanrunous, venäläisen kirjallisuuden mallit sekä komisyrjääneiltä saadut vaikutteet.

Kirjallisuuden alkuvaiheet

Ensimmäinen komipermjakinkielinen runokokoelma Goradźuĺ (”Soiva pisara”) ilmestyi Syktyvkarissa vuonna 1923. Vuonna 1926 Kudymkarissa alettiin julkaista sanomalehteä Göriś (”Kyntäjä”) ja vuonna 1930 perustettiin Permin Komin kirjakustantamo. 1930-luvun alussa painettiin lastenlehtiä Dźuĺźan kai (”Laululintu”), Bičirok (”Kipinä”) ja Tom udarńik (”Nuori iskuri”). Vuonna 1935 perustettiin kansallinen ammattiteatteri. Komipermjakinkielisiä kaunokirjallisia teoksia julkaistiin myös komisyrjäänien kirjallisuuslehdessä Ordym (”Polku”, nykyään Voivyv kodźuv) ja antologiassa Komi gižyśjas (”Komikirjailijoita”, 1926).

Komipermjakkien kirjallisuuden perustanlaskijoita olivat Andrei Zubov ja Mihail Lihatšov. Zubov ammensi runouteensa vaikutteita kansanperinteestä. Hänen keskeinen teemansa on naisen kohtalo. Vuonna 1929 ilmestyi hänen runokokoelmansa Öndža (”Mitä lie”) ja vuonna 1933 runoelma Viĺ tui vylöt (”Uutta tietä pitkin”). Lihatšovin proosateosten aiheena olivat maaseudun yhteiskunnalliset muutokset. Vuosina 1928–1931 julkaistiin hänen ensimmäiset kertomuksensa ja vuonna 1936 ensimmäinen komipermjakinkielinen romaani Menam zon (”Poikani”). Molemmat kirjailijat laativat myös lastenkirjallisuutta ja äidinkielen oppikirjoja. Muita tuon ajan kirjailijoita olivat Vasili Derjabin (1894–1968), Nikolai Popov (1902–1975), Stepan Karavajev (1908–1974) ja Fjodor Tarakanov (1900–1997). Andrei Zubov ja Mihail Lihatšov menehtyivät Stalinin vainoissa ja Tarakanov joutui 17 vuodeksi vankileirille.

Sodanjälkeinen aika

Toisen maailmansodan aikana suurin osa Permin Komin kirjailijoista oli rintamalla, jossa monet heistä saivat surmansa. Isänmaallista runoutta julkaisivat Nikolai Popov, Stepan Karavajev sekä sodassa kaatunut Ivan Gagarin (1917–1942). Sodanjälkeiselle ajalle tyypillisiä siloteltuja kuvauksia ja kertomuksia laati Ivan Šadrin. Vuonna 1949 alettiin julkaista kaunokirjallista aikakauskirjaa, joka nykyään ilmestyy nimellä Ińva.

1950–1960-lukujen vaihteessa komipermjakkien kirjallisuuselämä vilkastui ja Stalinin vainoissa menehtyneiden kirjailijoiden teokset julkaistiin uudelleen. Etusijalle nousi realistinen maaseudunkuvaus, lyyrinen proosa ja kansanperinteen aiheet. Tänä aikana julkaistuja kertomuskokoelmia ja pienoisromaaneja ovat Valerian Batalovin (1926–1998) Śökyt pondotčöm (”Vaikea alku”, 1959) ja Šapka-požum (”Lakkimänty”, 1965), Vasili Klimovin (s. 1927) Gavkalön bed’ (”Gavkan sauva”, 1968), Ivan Mininin (1926–1990) Čövpan mys dyn (”Tšelpan-mäen luona”, 1962), Panyt ujis töliś (”Vastaan lipui kuu”, 1968), Boboĺ Vańalön šapka (”Bobol Ivanin hattu”, 1972). Vuosina 1970 ja 1975 ilmestyi Valerian Batalovin historiallinen romaani Jugdikö (”Aamun koittaessa”). Venäjänkielisiä sotakuvauksia kirjoitti Anatoli Bajandin (1927–1962).

Vanhemman polven runoilijat Sergei Karavajev, Nikolai Popov ja Mihail Vavilin (1921–1992) sekä nuoremmat Vasili Klimov ja Ivan Minin kirjoittivat lähinnä kansalaislyriikkaa. Henkilökohtaisempi runous nousi esiin 1980-luvulla Fjodor Istominin (s. 1954), Galina Batševan (s. 1952) ja Anna Istominan (s. 1964) teoksissa. Samaan aikaan ilmestyi myös laajoja proosateoksia: Timofei Fadejevin (1937–1992) romaanit Tuivežžez (”Tienhaarat”, 1981) ja Ybšar (”Kiuru”, 1989), Vasili Klimovin Gubĺan (1987) sekä Semjon Fedosejevin Śöd cvettez (”Mustat värit”, 1994). Komipermjakinkielistä näytelmäkirjallisuutta edusti vuosikymmenten ajan lähes yksin Spiridon Možajev (1906–1989).

Lähteet

• Domokos, Péter: Itäisten suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta, s. 102–105. Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. ISBN 951-717-305-9.
• Pahorukova, V.V.: Puti i problemy razvitija komi-permjatskoi prozy. Leningrad: Nauka, 1977.
• Pahorukova, V.V.: Sovremennaja komi-permjatskaja literatura. Syktyvkar: Syktyvkarski gosudarstvennyi universitet, 1996. ISBN 5-87237-147-0.

Aiheesta muualla

• V.V. Pahorukova: Komi-permjatskaja literatura (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)