Komańczan tasavalta
Komantšan tasavalta oli lyhytikäiseksi jäänyt yritys ensimmäisen maailmansodan lopulla perustaa tasavalta lemkojen asuttaman alueen itäosiin nykyisessä Puolassa. Tasavalta tuli tunnetuksi puolalaisen Komańczan (ruteeniksi Komantša) kylän mukaan ja se perustettiin marraskuussa 1918. Tarkoituksena oli liittää tasavalta Länsi-Ukrainan kansantasavaltaan. Puolalaiset joukot kuitenkin päättivät tasavallan toiminnan tammikuussa 1919 väkivaltaisten yhteenottojen saattelemana.
| Komańczan tasavalta |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Johtaja | Panteleimon Špylka | ||
| Pääkaupunki |
Wisłok Dolny Wisłok Wielki |
||
| Historia | |||
| – Perustettu | 4. marraskuuta 1918 | ||
| – Lakkautettu | 23. tammikuuta 1919 | ||
| Edeltäjä |
 Itävalta-Unkari |
||
| Seuraaja |
 Puola |
||
Tasavallan vaiheet muokkaa
Komantšan tasavaltan alue kuului Itävalta-Unkariin, joka hajosi ensimmäisen maailmansodan yhteydessä. 4. marraskuuta 1918 nykyisin Puolassa sijaitsevassa Wisłok Dolnyn kylässä järjestettiin kokous, johon saapui 70 edustajaa lähialueen 35. lemkojen asuttamasta kylästä. Kokouksessa perustettiin niin sanottu Sanokin piirikunnan ukrainalainen kansallisneuvosto, jota johti kreikkalaiskatolinen pappi Panteleimon Špylka. Neuvoston keskus oli sittemmin Wisłok Dolnyn kylässä ja Sanokin piirikunnan komissaari toimi Wisłok Wielkissä. Sittemmässä kirjallisuudessa tasavalta on kuitenkin esiintynyt lähellä sijainneen Komańczan (ruteeniksi Komantša) kylän nimen mukaan.[1]
Neuvoston ohella tasavallan toimintaan kuuluivat myös sen omat poliisivoimat, joilla oli noin 800–1 000 jäsentä. Tasavallan poliisivoimia johti A. Kir. Tasavallan perustamisen lähtöidea oli ollut sen liittyminen 1. marraskuuta 1918 Lvivissä perustettuun Länsi-Ukrainan kansantasavaltaan. Tapahtumien kulkuun puuttuivat kuitenkin puolalaiset. Puolalaisia joukkoja oli alkanut saapua lemkojen alueiden itäosiin marraskuun lopulla. Puolalaiset joukot päättivät tasavallan toiminnan 23. tammikuuta 1919. Tämän yhteydessä käytiin yhteenottoja, joiden seurauksena kuoli useita henkilöjä ja paikallisia kyliä vaurioitui.[1]
Florynkan tasavalta oli samantapainen ja samoihin aikoihin perustettu, mutta aina vuoteen 1921 saakka kestänyt lemkojen tasavalta.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Paul Robert Magocsi ja Ivan Pop: Encyclopedia of Rusyn history and culture, s. 290-291. uudistettu painos. University of Toronto Press, 2005. ISBN 0-8020-3566-3. (englanniksi)