Kolumbian maantiede
Tämä artikkeli käsittelee Kolumbian maantiedettä.
| Kolumbian maantiede | |
|---|---|
.svg) Kolumbian pinnanmuodot |
|
| Maanosa | Etelä-Amerikka |
| Naapurimaat | Ecuador, Peru, Brasilia, Venezuela ja Panama |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 1 138 910 km² |
| – Sisävesi | 100 210 km² (8,8 %) |
| Rantaviiva | 3 208 km |
| Rajan pituus | 6 342 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Pico Cristóbal Colón, 5 700 m |
| Matalin kohta |
Atlantin valtameri Tyynimeri, 0 m |
| Pisin joki | Magdalena, 1 650 km |
| Suurin järvi | Ciénaga Grande de Santa Marta, 730 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | trooppinen vyöhyke |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | öljy, maakaasu, kivihiili, kulta, nikkeli |
Maantiede muokkaa
Kolumbia sijaitsee Etelä-Amerikan luoteisosassa rajautuen pohjoisessa Karibianmereen ja lännessä Tyyneenmereen. Kolumbia on pinta-alaltaan 1 138 910 neliökilometriä, johon luetaan mukaan myös saaret sekä vesialueet. Maapinta-alaa Kolumbialla on yhteensä 1 038 700 neliökilometriä. Kolumbian naapurivaltioita ovat Ecuador ja Peru etelässä, Brasilia ja Venezuela idässä ja Panama lännessä. Kolumbialla on 3 208 kilometriä rantaviivaa ja on Etelä-Amerikan ainoa valtio joka rajaa sekä Karibianmerta että Tyyntämerta. Kolumbialla on selvittämättömiä aluekiistoja Nicaraguan ja Venezuelan kanssa.[1]
Kolumbia voidaan jakaa neljään maantieteellisesti erilaiseen alueeseen. Ensimmäinen alue käsittää Karibianmeren ja Tyynenmeren vastaiset alankoalueet, jotka erottaa toisistaan Panaman kannaksen eteläosissa sijaitseva suoalue. Toiseen alueeseen kuuluu maan länsiosassa kulkevat Andit, jotka jakautuvat kolmeen pienempään vuoristoon. Karibianmeren rannalla kohoavassa eristyneessä Sierra Nevada de Santa Martan vuoristossa sijaitsee Kolumbian korkein huippu Pico Cristóbal Colón (5 700 m). Kolmas alue käsittää vuoristojen välissä sijaitsevat laaksot sekä alankoalueet, joissa asuu suurin osa maan väestöstä. Kolumbian itäinen osa, joka peittää yli puolet maan pinta-alasta, on osin tiheiden sademetsien peittämää alankoa. Koillisosa on savannia ja eteläpuoli Amazonin sademetsää.[1][2]
Kolumbiassa virtaa yli 20 000 kilometriä jokia, joista yli 18 000 kilometriä on purjehduskelpoista. Maan suurimmat joet ovat Magdalena, Putumayo ja Cauca. Cauca ja Magdalena virtaavat pohjoisensuuntaisesti Andien kolmen päävuoriston välissä laskien soisten alankoalueiden kautta Karibianmereen. Patía virtaa maan lounaisosassa laskien Andien läpi Tyyneenmereen.[1]
Luonto ja luonnonsuojelu muokkaa
Kolumbiassa on 55 suojelualuetta[3] jotka peittävät yhteensä yli 9 miljoonan hehtaarin alueen.[4] Maassa on pinta-alaan nähden enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin missään muualla maailmassa, ja luonnon monipuolisuus jää toiseksi ainoastaan Brasilialle. Kolumbiassa on määritetty yli 130 000 kasvilajia, yli 450 nisäkäslajia, 1 800 lintu- ja 600 sammakkolajia, sekä yli 35 000 hyönteislajia.[3][4]
Andeilla, missä luonto on monimuotoisinta, on myös väestön tiheys suurin. Niinpä metsät ja kosteikot ovat pirstaloituneet. Yli puolet alueen sammakkoeläimistä on uhanalaisia. Suuri hedelmiä syövä lintu, kolumbiansaku, elää enää neljällä metsäalueella, ja välillä sen luultiin jo kuolleen sukupuuttoon. Muita Andien uhanalaisia lajeja ovat silmälasikarhu ja andienkondori.[5]
Maailmanperintökohteet ja muut kansallispuistot muokkaa
Unescon maailmanperintöluettelossa on Kolumbiasta kuusi kohdetta. Niistä kaksi on luontokohteita: Los Katíoksen kansallispuisto ja Malpelosaaren eläimistön ja kasviston rauhoitusalue. Kulttuurikohteita ovat Cartagenan satama, linnoitukset ja muistomerkit, San Agustínin arkeologinen puisto, Santa Cruz de Mompoxin historiallinen keskusta ja Tierradentron arkeologinen kansallispuisto.[6]
Lisäksi Kolumbiassa on useita muitakin kansallispuistoja.[7] Karibianmeren rannikolla matkailijoiden suosiossa ovat Tayronan kansallispuisto ja Corales del Rosarion kansallispuisto Cartagenan lähellä. Playa Blancasta tehdään näihin veneretkiä. El Cocuyn kansallispuistossa on lumihuippuisia vuoria, Iguaquen kansallispuisto on matalampaa seutua, mutta lähempänä Bogotaa. Los Nevadosin kansallispuisto houkuttelee tulivuorillaan ja Amacayacun kansallispuisto oikealla sademetsällä.[8]
Kuitenkin arviolta 10 kansallispuistoa sijaitsee sissien toiminta-alueiden lähettyvillä eivätkä ole turvallisia turisteille. Lisäksi joidenkin kansallispuistojen alueilla harrastetaan huumeiden viljelyä, laitonta karjataloutta, puunkaatoa, kaivostoimintaa ja salametsästystä.[9]
Ilmasto muokkaa
Vaikka Kolumbia sijaitseekin kokonaan tropiikissa, tekevät maan suuret korkeuserot ilmastosta vaihtelevaa. Tyynenmeren rannikolla ja Andien alarinteillä sataa vuodessa 2 500 millimetriä ja monissa paikoin jopa 5 000 millimetriä. Sateita saadaan ympäri vuoden ja lämpötila pysyy myös korkeana. Poikkeuksellisesti yöllä sataa enemmän kuin päivällä, mikä on harvinaista päiväntasaajan seudulla, vaikkakin myös iltapäivisiä ukkoskuuroja esiintyy. Korkean lämpötilan ja kosteuden takia ilmastoa voi kuvata nihkeäksi. Karibianmeren puoleisella rannikolla sataa vähemmän, ja vuodessa on joulukuusta maaliskuuhun kestävä kuivakausi. Tälläkin alueella ilmasto on kuitenkin lämmintä ja kosteaa. Rannikon itäosassa, lähellä Venezuelan rajaa, vuosittainen sademäärä on trooppiselle alueelle matala.[10]
Maan keskiosassa on korkeaa vuoristoa, jossa lämpötilaolot riippuvat hyvin paljon korkeudesta. 4 500 metrin yläpuolella pääosa sateesta tulee lumena. Koko alueella saadaan sadetta vuosittain 1 000–2 500 millimetriä ilman kuivia kausia. Vuoriston länsiosat saavat enemmän sadetta kuin itäosat.[10]
Kolumbia jaetaan yleensä kolmeen ilmastolliseen alueeseen: kuuma (tierra caliente) alle 900 metrissä, lauhkea (tierra temblada) 900-2 000 metrissä ja kylmä vyöhyke (tierra fría) 2 000-3 500 metrissä. Pääkaupunki Bogotán olosuhteet ovat tyyppiset kylmälle vyöhykkeelle. Bogotássa, joka sijaitsee 2 630 metrin korkeudella, keskimääräiset päivälämpötilat ovat 20 asteen ja yölämpötilat 10 asteen paikkeilla. Pilvisyys lisääntyy iltapäiväksi ja sadekuurot ovat yleisiä.[10][1]
Maan itäosan harvaanasutulla alangolla sadetta saadaan aina, eniten kuitenkin joulu-tammikuun ja huhti-toukokuun aikana. Vuotuinen sademäärä jää 2 000-2 500 millimetriin.[10]
|
Bogotan ilmastotilastoa
Lähde: [11]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suurimmat kaupungit muokkaa
Kolumbiassa oli vuonna 2010 yhteensä yli 40 yli 100 000 asukkaan kaupunkia, 9 yli 500 000 asukkaan kaupunkia ja 4 yli miljoonan asukkaan kaupunkia.[12]
| sija | nimi | maakunta | väkiluku 2009[13] |
|---|---|---|---|
| 1. | Bogotá | pääkaupunkialue | 7 243 000 |
| 2. | Medellín | Antioquia | 2 281 000 |
| 3. | Cali | Valle del Cauca | 2 183 000 |
| 4. | Barranquilla | Atlántico | 1 174 000 |
| 5. | Cartagena | Bolívar | 888 000 |
| 6. | Cúcuta | Norte de Santander | 591 000 |
| 7. | Soledad | Atlántico | 519 000 |
| 8. | Bucaramanga | Santander | 516 000 |
| 9. | Ibagué | Tolima | 491 000 |
| 10. | Soacha | Cundinamarca | 439 000 |
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Country Profile: Colombia lcweb2.loc.gov. Viitattu 21.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Colombia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b Lonely Planet, s.51
- ↑ a b Colombia Environment turiscolombia.com. Viitattu 21.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Colombia World Concervation Society. Viitattu 22.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
- ↑ National Natural Parks of Colombia Official Tourist Guide. (englanniksi)
- ↑ Lonely Planet s.20
- ↑ Lonely Planet, s. 53"
- ↑ a b c d Country Guide Colombia BBC Weather. Viitattu 22.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Climatological Information for Bogota, Colombia Hong Kong Observatory. Arkistoitu 8.5.2009. Viitattu 4.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Colombia: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 4.3.2011. (englanniksi)
- ↑ Colombia citypopulation.de. Viitattu 21.2.2011. (englanniksi)