Koirasusi
Koirasusi on suden ja koiran risteymä. Nimitystä käytetään sekä vahinko- että tarkoituksellisista risteymistä ja ensimmäisen sukupolven risteymien jälkeläisistä susien tai koirien kanssa. Yleensä koirasudet ovat kuitenkin vankeudessa risteytettyjä, ja risteytyminen luonnossa on harvinaista[1]. Koirasusien myynti, markkinointi ja hallussapito on Suomessa kielletty 1. kesäkuuta 2019 lähtien.[2]
Koirasudelle ei ole tarkkaa rotumääritelmää,[3] sillä se ei ole rotu.
Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö, Kennelliitto ja jotkin eläintutkijat pitävät koirasusia vaarallisina ihmisympäristössä. Koirasusien ominaisuuksien periytyminen on vaikeasti ennustettavaa ja osa koirasusista voi käyttäytyä arvaamattomasti.[4] Yhdysvalloissa on tapahtunut ihmisen kuolemaan johtaineita koirasuden hyökkäyksiä.[5] Yhdysvalloissa Centers for Disease Control and Preventionin tutkimuksen mukaan 1979–1998 välisenä aikana Yhdysvalloissa kuoli 327 ihmistä koiran hyökkäyksen seurauksena. Koirasusi tai susihybridi tappoi 14 ihmistä 20 vuoden tutkimusjakson aikana.[6]
Koirasudet ovat lailla tai asetuksella kiellettyjä esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja monissa Yhdysvaltain osavaltioissa.[5][2]
Kesykoiran ja toisen koiraeläimen risteymä (käytännössä koirasusi) on valtioneuvoston vuonna 2015 antamalla asetuksella kielletty ”kansallisena vieraslajina” Suomessa aina neljänteen risteymään saakka. Sukupolvien määrä ei ole ainoa tekijä koirasutta määriteltäessä, sillä huomioon on otettava myös koiran kanssa tehtyjen risteytysten määrä, joita täytyy aina olla vähintään neljä, jotta koirasuden jälkeläistä voidaan kutsua jälleen kesykoiraksi.[7] Koirasuden maahantuonti, kasvattaminen, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.[8]
Suomen Kennelliitto tunnustaa kaksi susi-koirahybridiä virallisiksi roduiksi, saarloos wolfhond sekä československý vlčiak.
Ominaisuudet muokkaa
Koirasusien susiperimän pitoisuus ilmoitetaan prosentteina, mutta prosenttimäärä ei vastaa luotettavasti yksilön ominaisuuksia. Samankin pentueen yksilöissä voi olla huomattavaa vaihtelua. Lisäksi monirotuisten koirasusien myyjät ilmoittavat joskus suurenneltuja prosentteja. Rekisteröimättömien koirasusien todellinen susiperimän määrä ja ominaisuudet vaihtelevatkin suuresti.[9]
Koirasudet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan niiden susiprosentin perusteella: matalaprosenttiset (0–40 %), keskiprosenttiset (40–75 %) ja korkeaprosenttiset (75 %–98 %). Korkeammalla susipitoisuudella kuin 98 % tarkoitetaan yleensä puhdasta sutta, jota väitetään koirasudeksi lakiongelmien välttämiseksi.[10]
Susiprosentit koirasusissa lasketaan lisäämällä vanhempien prosentit toisiinsa ja jakamalla tulos kahtia. Esimerkiksi 75% koirasuden ja 25% koirasuden pennut ovat 50% susia.
Koirasudesta saatetaan myös ilmoittaa, kuinka kaukana se on puhtaasta sudesta. "F1" tarkoittaa, että vähintään toinen yksilön vanhemmista on puhdas susi. "F2" tarkoittaa, että kyseessä oleva yksilö on kahden sukupolven päässä puhtaasta sudesta, ja niin edelleen.[10] Risteymät on kielletty Suomessa aina vähintään sukupolveen F4 [2] saakka tai pidämmälle, mikäli koirasusia ei ole risteytetty kesykoirien vaan toisten koirasusien kanssa, jolloin jälkeläiset ovat geneettisesti edelleen suden kaltaisia. [7]
Koirasusirodut muokkaa
Koiran ja suden risteymistä on jalostettu kolme koirarotua: Hollannissa saarloos wolfhond, Italiassa italiansusikoira ja Tšekkoslovakiassa československý vlčiak.[9] Kaikissa roduissa taustalla on saksanpaimenkoira ja susi. Tšekkoslovakiassa vlčiakeja käytettiin myös poliisikoirana 1960-luvulla. Vastaavanlainen suden ja koiran risteytyksestä polveutuva hybridirotu löytyy myös Kiinasta (kunminginsusikoira), Venäjältä (volkosob), Saksasta (marxdorfinsusikoira) ja Meksikosta (meksikonsusikoira). Yhdysvalloissa tunnetaan paikallisia susikoira-/koirasusirotuja muutama eri nimien alla, esimerkiksi amerikansusikoira.
Koirasusirodut saarloos wolfhond ja československý vlčiak, harrastajien kielessä "hukat", ovat laumauskollisia, vieraita kohtaan hillittyjä. Laumasta erotettuna ja uudessa tilanteessa hukka tyypillisesti pyrkii pakenemaan kotiinsa. Rodut ovat nopeita, älykkäitä, aktiivisia, hyvin uteliaita, lujatahtoisia ja erittäin itsenäisiä. Ne aristavat lähinnä tuntemattomia ihmisiä. Koiralle tyypillistä palveluhalua niillä ei ole. Niiden puruvoima on vastaavankokoiseen koiraan verrattuna moninkertainen. Československý vlčiak on tyypillisesti dominoivampi ja oppivaisempi, saarloos wolfhond rauhallisempi.[9]
Lähteet muokkaa
- Raippa, Riitta: Lisääkö villi perimä koiran haasteellisuutta liikaakin?. Koiramme, 2003, nro 1-2. Suomen Kennelliitto. ISSN 0355-7235.
- Wilde, Nicole: Living with Wolfdogs. Phantom Publishing, 1998. ISBN 0-9667726-0-1. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Nicole 1998, s. 9
- ↑ a b c Markku Sandell: Koirasudet kielletään ja aiempaa isompien metsästyskoirien käyttö sallitaan hirvieläinjahdissa Yle.fi, uutiset. 23.5.2019. Viitattu 3.6.2019.
- ↑ Nicole 1998, s. 10
- ↑ Koirasudet halutaan kuriin Yle Uutiset Kotimaa. 20.10.2009. Yleisradio. Viitattu 11.8.2012.
- ↑ a b Koirasudet pelottavat ja kiehtovat Yle Uutiset Etelä-Karjala. 28.9.2010. Yleisradio. Viitattu 30.7.2013.
- ↑ Sacks, Jeffrey J. & Sinclair, Leslie & Gilchrist, Julie & Golab, Gail C. & Lockwood, Randall: Breeds of dogs involved in fatal human attacks in the United States between 1979 and 1998. Journal of the American Veterinary Medical Association, 15.9.2000, 217. vsk, nro 6, s. 836–840. doi:10.2460/javma.2000.217.836. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Maa- ja metsätalousministeriö: Koirasusi vieraslajit.fi. 2019. Viitattu 19.5.2020.
- ↑ Poikkeuksellinen rikosepäily: Koirasusia kasvattanut nainen vangittiin epäiltynä kolmesta luonnonsuojelurikoksesta, viranomaiset lopettivat kolme kärsivää aitoa sutta www.iltalehti.fi. Viitattu 16.1.2019.
- ↑ a b c Raippa 2013, s. 48-52
- ↑ a b Nicole 1998, s. 12
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koirasusi Wikimedia Commonsissa
- Suomen koirasudet ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- Koirasusi Vieraslajiportaalissa