Koillinen
Koillinen on yksi väli-ilmansuunnista. Koillinen on pohjoisen ja idän välissä ja kompassissa 45 asteen kohdalla. Koillista vastapäätä on lounas.
Sanan alkuperä muokkaa
Koillinen tarkoittaa sellaista, jolla on koi. Koi merkitsee tässä tapauksessa aamunkoita eli auringon sarastusta. Pohjimmiltaan sana merkitsee jonkin (tässä tapauksessa auringon) näkymistä vain heikosti, häämöttämistä tai kajastusta. Koillinen on siis saanut nimensä siitä, että sillä suunnalla taivaanrannalla alkaa päivä sarastaa. Koillisen vanhoja nimityksiä ovat myös koi, kojo ja koja.
Koi-sanan alkuperä on suomalais-ugrilaisissa kielissä. Koi-sanasta johdettu koittaa-verbi merkitsee aamun valkenemista eli koin voimistumista, sittemmin kuvaannollisesti jonkin, kuten päivän tai aikakauden, alkua. Kieliopillisesti siis sanoilla aamunkoi ja aamunkoitto voidaan nähdä hieman erilainen merkitys, sillä aamunkoi tarkoittaa auringon häämötystä, siis tilaa, ja aamunkoitto aamun valkenemista, siis tapahtumaa. Yleensä tätä erotusta ei kuitenkaan tehdä.
 |
Pääilmansuunnat | Väli-ilmansuunnat |
| pohjoinen | koillinen | |
| itä | kaakko | |
| etelä | lounas | |
| länsi | luode |
Lähteet muokkaa
- Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992-2000. ISBN 951-717-692-9.