Kohtalokas sunnuntai

Kohtalokas sunnuntai (Les Dimanches de Ville-d’Avray) on Serge Bourguignonin ohjaama ranskalainen draamaelokuva vuodelta 1962. Se perustuu Bernard Eschasseriaux’n romaaniin, ja kirjailija oli mukana sovittamassa romaaniaan elokuvakäsikirjoitukseksi.

Kohtalokas sunnuntai
Les Dimanches de Ville-d’Avray
Ohjaaja Serge Bourguignon
Käsikirjoittaja Serge Bourguignon
Antoine Tudal
Bernard Eschassériaux
Tuottaja Romain Pines
Säveltäjä Maurice Jarre
Kuvaaja Henri Decaë
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ranska
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 1962, Suomessa 1963
Kesto 110 minuuttia
Alkuperäiskieli ranska
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Juoni muokkaa

Pierre kärsii traumasta ja muistinmenetyksestä, jonka hän on saanut Vietnamin sodassa hänen sotilaskoneensa pudottua ja tapettua paikallisen lapsen. Hän alkaa toipua leikkiessään ja jutellessaan pienen Cybèle-tytön kanssa. Hän tekeytyy sisäoppilaitoksessa asuvan tytön isäksi päästäkseen tapaamaan tätä aina sunnuntaisin. Ihmiset kuitenkin käsittävät suhteen väärin ja tapahtumat saavat järkyttävän käänteen.

Rooleissa muokkaa

 Hardy Krüger  Pierre  
 Nicole Courcel  Madeleine  
 Patricia Gozzi  Françoise/Cybèle  
 Daniel Ivernel  Carlos  
 Michel de Ré  Fiacre  

Vastaanotto muokkaa

Paula Talaskivi piti ensi-ilta-arvostelussaan Kohtalokasta sunnuntaita persoonallisena aihevalintana nuorelle uuden aallon ohjaajalle. Hän ihasteli myös elokuvan runollista tunnelmaa, pienen Patricia Gozzin roolisuoritusta ja Henri Decaën kuvausta.[1]

Kohtalokas sunnuntai palkittiin parhaana vieraskielisenä elokuvana vuoden 1963 Oscar-gaalassa.[1] Se oli ehdolla myös käsikirjoituksestaan.

The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[2]

Lähteet muokkaa

  1. a b Talaskivi, Paula: Viikon filmejä: Kohtalokas sunnuntai. Helsingin Sanomat, . Näköislehden aukeama (vain tilaajille).
  2. The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 31.7.2017 (Internet Archive).