Kobe Bryant

yhdysvaltalainen koripalloilija

Kobe Bean Bryant (23. elokuuta 1978 Philadelphia, Pennsylvania26. tammikuuta 2020 Calabasas, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen koripalloilija. Historian parhaimpiin koripalloilijoihin lukeutuva Bryant oli pelipaikaltaan heittävä takamies. Hän edusti koko ammattilaisuransa, vuosien 1996–2016 ajan, NBA-seura Los Angeles Lakersia ja toimi myös joukkueen kapteenina.

Kobe Bryant
Henkilötiedot
Koko nimi Kobe Bean Bryant
Syntynyt23. elokuuta 1978
Philadelphia, Pennsylvania
Kuollut26. tammikuuta 2020 (41 vuotta)
Calabasas, Kalifornia
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Koripalloilija
Lempinimi ”Black Mamba”, ”Vino”
Pituus 198 cm
Paino 93 kg
NBA-varaus 13. varaus 1996
(Charlotte Hornets)
Pelaajaura
Seurajoukkueet
1996–2016 Los Angeles Lakers (NBA)
Maajoukkueet
2006–2012[1] Yhdysvallat
Aiheesta muualla
kobebryant.com
FIBA
Mitalit
Bryant pelaamassa Kiinaa vastaan Pekingin kesäolympialaisissa 2008.
Bryant pelaamassa Kiinaa vastaan Pekingin kesäolympialaisissa 2008.
Maa:  Yhdysvallat
Miesten koripallo
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Peking 2008
Kultaa Kultaa Lontoo 2012
Amerikan-mestaruuskilpailut
Kultaa Kultaa Las Vegas 2007

Bryant pelasi aluksi numerolla 8, mutta kesällä 2006 hän vaihtoi numeroon 24, joka oli hänen ensimmäinen pelinumeronsa lukiossa. Hänen isänsä Joe "Jelly Bean" Bryant pelasi myös aikanaan NBA:ssa Philadelphia 76ersissa. Bryant vietti lapsuudestaan kahdeksan vuotta Italiassa ja puhui sujuvaa italiaa. Bryant ilmoitti marraskuussa 2015 lopettavansa uransa kauden jälkeen.[2][3] Tammikuussa 2016 hän kielsi myös tavoittelevansa paikkaa Yhdysvaltain joukkueessa saman vuoden Rion kesäolympialaisiin.[4] Viimeisessä ottelussaan Bryant heitti 60 pistettä.[5]

Bryant kuoli helikopterionnettomuudessa Yhdysvaltain Calabasasissa tammikuussa 2020.[6]

Nuoruus ja ura ennen NBA:ta muokkaa

Kobe Bryant syntyi Philadelphiassa, Pennsylvaniassa. Etunimensä hän sai japanilaisen pihviravintolan mukaan. Koben isä Joe Bryant oli koripalloilija, joka pelasi NBA-liigassa. Hän siirtyi vuonna 1984 pelaamaan Italiaan, missä myös Kobe varttui kahden isosiskonsa kanssa. Kobe pelasi Italiassa sekä koripalloa että jalkapalloa.[7] Hän oppi myös puhumaan sujuvasti italiaa ja espanjaa.[8]

Bryantit palasivat Yhdysvaltoihin vuonna 1991. Kobe pelasi koripalloa Lower Merion High Schoolissa, missä hän voitti neljästi osavaltion mestaruuden.[7] Hän oli siellä aivan omaa luokkaansa noin 30 pisteen ja 12 levypallon keskiarvolla.[9]

Bryant varattiin NBA:han vuoden 1996 varaustailaisuudessa, jossa Charlotte Hornets otti hänet numerolla 13.[7] Hornets kuitenkin kauppasi Bryantin lähes saman tien Los Angeles Lakersiin vaihdossa Vlade Divaciin.[10] Bryant päätti jatkaa uraansa NBA:ssa ja jätti koulun kesken hyvistä arvosanoistaan huolimatta.[7] Hänestä tuli yksi 41:stä NBA:han suoraan lukiosta nousseista pelaajista.

Ammattilaisura muokkaa

Bryant aloitti ammattilaisuransa Lakersissa kaudella 1996–1997. Hän oli kauden avausottelussa 18 vuoden ja 72 päivän ikäisenä siihenastisen NBA-historian nuorin pelaaja.[11] Bryant nousi nopeasti Lakersin avainpelaajien joukkoon, ja hänet valittiin jo kaudella 1997–1998 NBA:n tähdistöotteluun. Hän oli historian nuorin pelaaja tähdistöottelussa.[12]

Lakersista tuli mestarijoukkue Phil Jacksonin valmennuksessa. Joukkue voitti kolme NBA-mestaruutta 2000–2002. Vuonna 2000 he voittivat Indiana Pacersin, vuonna 2001 Philadelphia 76ersin ja vuonna 2002 New Jersey Netsin. Bryant muodosti joukkueen tukirangan yhdessä Shaquille O’Nealin kanssa, vaikka heidän henkilökohtainen suhteensa oli vaikea.[12] Bryant äänestettiin vuosina 2002–2004 NBA:n ykköstähdistökentälliseen.[7]

O’Neal jätti vuonna 2004 Lakersin, joka ei sen jälkeen enää muutamaan vuoteen pärjännyt. Bryant sen sijaan loisti henkilökohtaisella tasolla. Tammikuussa 2006 hän teki Toronto Raptorsia vastaan 81 pistettä, NBA-historian toiseksi suurimman pistemäärän. Hän voitti koko liigan pistetilaston sekä kaudella 2005–2006 että kaudella 2006–2007. Bryant valittiin sarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi kaudella 2007–2008, jolloin Lakers ylsi jälleen finaaleihin. Ne se hävisi kuitenkin Boston Celticsille.[7]

Lakers ja Bryant palasivat mestareiksi kausilla 2008–2009 ja 2009–2010. Vuoden 2009 finaaleissa Lakers voitti Orlando Magicin viidessä ottelussa ja vuonna 2010 he saivat kostonsa Celticsiä vastaan Lakersin onnistuttua päihittämään heidät täydessä seitsemän ottelun sarjassa. Bryant valittiin finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi sekä keväällä 2009 että 2010. Vuoden 2009 loppuottelusarjassa Bryant teki 32,4 pistettä ottelua kohden. Seuraavien kahden kauden aikana Lakers ylsi divisioonamestariksi mutta putosi molemmilla kerroilla toisella pudotuspelikierroksella.[12]

Lakers hankki kaudeksi 2012–2013 riveihinsä tähtipelaajat Steve Nashin ja Dwight Howardin, ja joukkuetta pidettiin kauden alla yhtenä suurimmista mestaruussuosikeista. Kausi oli joukkueelle kuitenkin pettymys. Lakers pääsi täpärästi pudotuspeleihin, missä se hävisi heti ensimmäisellä kierroksella. Bryantin kausi päättyi huhtikuussa 2013 revenneeseen akillesjänteeseen. Hän palasi seuraavalla kaudella joulukuussa 2013, mutta hän ehti pelata vain kuusi peliä, kunnes polvivamma pakotti hänet sivuun jälleen loppukaudeksi.[12]

Bryantin kausi 2014–2015 päättyi tammikuussa 2015 revenneeseen kiertäjäkalvosimeen.[12] Hän oli joulukuussa 2014 noussut NBA:n kautta aikojen pistetilaston kolmanneksi ohi Michael Jordanin.[7] Bryant palasi jälleen kaudeksi 2015–2016, joka ei kuitenkaan sujunut kovinkaan hyvin. Hän teki 17,6 pistettä ottelua kohden ja hänen heittoprosenttinsa 35,8 oli hänen uransa heikoin.[12] Bryant ilmoitti jo marraskuussa 2015, että kausi jäisi hänen viimeisekseen. Uransa viimeisessä ottelussa 13. huhtikuuta 2016 Bryant yllätti vielä kaikki tekemällä 60 pistettä kuudennen kerran urallaan.[7]

Ennätykset ja saavutukset muokkaa

Merkittävimpiä virstanpylväitä NBA:ssa muokkaa

  • Nuorimpana pelaajana NBA-ottelun aloituskokoonpanossa (18 vuotta, 158 päivää), 28. tammikuuta 1997, Los Angeles Lakers.
  • Nuorimpana pelaajana NBA:n historiassa saavuttanut 30 000 pistettä.
  • Nuorimpana pelaajana NBA:n tähdistöottelun aloituskokoonpanossa (19 vuotta, 175 päivää) 8. helmikuuta 1998.

Ennätykset (ottelukohtaiset) muokkaa

Kobe Bryant on sivunnut kuutta NBA:n ennätystä:

Hän on lisäksi toisena yhden ottelun piste-ennätystilastossa 81 pisteellä, mikä syntyi 22. tammikuuta 2006 Toronto Raptorsia vastaan.

Muut saavutukset muokkaa

Bryant valittiin NBA:n tähdistöotteluun 18 kertaa, alkaen vuodesta 1998, jolloin hän oli vasta 19-vuotias. Hänet valittiin myös vuoden 2003 miesurheilijaksi. Bryant voitti vuonna 1997 donkkauskisan, ja hänet valittiin runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi kaudella kaudella 2007–2008. Finaalien arvokkaimmaksi hänet valittiin vuosina 2009 ja 2010. Lopettaessaan hän oli sekä runkosarjan että pudotuspelien kautta aikojen pistetilastoissa kolmantena.[13][14]

Bryant voitti olympiakultaa Pekingissä 2008[15] ja Lontoossa 2012[16]. Hän oli lupautunut osallistumaan myös vuoden 2006 MM-kilpailuihin mutta joutui jättämään ne väliin polvileikkauksen takia.[17]

Elokuva- ja kirjajulkaisut muokkaa

Bryant ilmoitti lopettamisestansa marraskuussa 2015 The Players’ Tribune -verkkojulkaisussa runolla ”Dear Basketball”.[12] Runossaan Bryant muistelee sitä, miten hän rakastui koripalloon jo lapsena. Bryantin aloitteesta runosta tehtiin samanniminen lyhytelokuva. Hän otti yhteyttä animaattori Glen Keaneen, jonka ohjaamana lyhytelokuva valmistui vuonna 2017. Bryant lukee itse elokuvassa runonsa, ja elokuvan luonnosmaisissa piirroskuvissa on Bryant lapsena ja aikuisena pelaajana. Elokuvan musiikin sävelsi John Williams. Bryant ja Keane saivat vuonna 2018 elokuvasta parhaan lyhytanimaation Oscar-palkinnon.[18]

Bryantin ensimmäinen kirja oli vuonna 2018 julkaistu muistelmateos The Mamba Mentality: How I Play, joka oli parhaimmillaan USA Todayn myyntilistoilla kahdeksantena. Yhteistyössä kirjailija Wesley Kingin kanssa Bryant suunnitteli nuortenkirjasarjaa ”The Wizenard”. Ensimmäinen osa Training Camp ilmestyi maaliskuussa 2019.[19]

Raiskaussyyte muokkaa

Bryantin uraa varjosti oikeudenkäynti, jossa häntä syytettiin 19-vuotiaan naisen raiskaamisesta. Bryant myönsi käsittelyn aikana tehneensä kesäkuussa 2003 aviorikoksen, mutta hän kielsi tehneensä mitään laitonta. Tapaus ei päätynyt lopulta oikeuteen asti, sillä syyskuussa 2004 kantaja ilmoitti, ettei tulisi todistamaan oikeuden edessä. Nainen oli nostanut erillisen siviilikanteen, joka sovittiin marraskuussa 2005. Sopimuksen ykstyiskohdat eivät tulleet julkisuuteen.[20]

Yksityiselämä muokkaa

Perhesuhteet muokkaa

Koben isä oli entinen NBA-koripalloilija Joe "Jelly Bean" Bryant ja äiti on nimeltään Pam. Hänellä oli myös kaksi isosiskoa, Sharia ja Shaya. Bryant sai etunimensä Kobe eräästä pihvilajikkeesta, jonka hänen vanhempansa näkivät ravintolan ruokalistassa. Kobella oli vaimo Vanessa, ja heillä on neljä tytärtä: Natalia Diamante (s. 2003), Gianna Maria-Onore (2006–2020), Bianka Bella (s. 2016) ja Capri Kobe (s. 2019).[21]

Kuolema muokkaa

Bryant kuoli helikopterionnettomuudessa varhain sunnuntaiaamuna 26. tammikuuta 2020 Kaliforniassa Calabasasissa.[22] Kukaan helikopterin kyydissä olleista yhdeksästä henkilöstä ei selviytynyt.[23] Turmassa kuolleiden joukossa oli myös Bryantin 13-vuotias tytär Gianna.[24] Lentäjän ja lennonjohdon keskustelussa lentäjä sanoi yrittävänsä nousta sakeasta sumusta. Keskustelu päättyi siihen.[25]

Muuta muokkaa

  • Perheen asuessa Italiassa Bryant harrasti koripallon lisäksi aktiivisesti jalkapalloa ja haaveili ammattilaisurasta AC Milanin riveissä.
  • Bryant ja huippumalli Tyra Banks lauloivat vuonna 2000 dueton Be a Star elokuvaa Life-Size varten.
  • Bryant pelasi koko uransa Lakersissa. Ensimmäiset kymmenen vuotta numerolla 8 ja jälkimmäiset 10 vuotta numerolla 24. Syyskuussa 2017 Lakers ilmoitti jäädyttävänsä molemmat numerot.[26]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. USA Basketball Men's National Team All-Time Roster History: National Team Men’s. USA Basketball. Viitattu 14.4.2016. (englanniksi)
  2. Yksi kaikkien aikojen parhaista lopettaa urheilu-uransa – ”Olen valmis päästämään irti” 30.11.2015. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 30.11.2015. Viitattu 30.11.2015.
  3. Yksi aikakausi päättyy - Kobe Bryant kertoi lopettamisestaan koskettavalla kirjeellä Urheilu. 30.11.2015. Yleisradio (Yle). Viitattu 16.12.2015.
  4. http://www.aamulehti.fi/Urheilu/1195014515068/artikkeli/koripallolegenda+kobe+bryant+laittoi+pisteen+olympiahuhuille+ura+paattyy+lakers-paidassa.html [vanhentunut linkki]
  5. Laakkonen, Arimo: Upea ura päättyi huimaan pistetehtailuun – Kobe Bryant siirtyi tyylillä eläkkeelle Urheilu. 14.4.2016. Yleisradio (Yle). Viitattu 14.4.2016.
  6. Koripallolegenda Kobe Bryant on kuollut helikopteriturmassa Helsingin Sanomat. 26.1.2020. Viitattu 27.1.2020.
  7. a b c d e f g h Kobe Bryant Biography Biography.com. 26.1.2020. A&E Television Networks. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  8. » Celebrating the life and languages of Kobe Bryant www.languagetrainers.ca. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  9. Lakers Universe - Kobe Bryant Stats: Career, Regular Season and Playoffs www.lakersuniverse.com. Viitattu 30.3.2022.
  10. Jesse Yomtov: Hornets trading Kobe Bryant to Lakers changed the course of NBA history USA Today. 26.1.2020. Gannett. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  11. Lorenzo Reyes: Hornets trading Kobe Bryant to Lakers changed the course of NBA history USA Today. 26.1.2020. Gannett. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  12. a b c d e f g Kobe Bryant Encyclopædia Britannica. 26.1.2020. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  13. Zach Kram: The 24 Stats That Explain Kobe Bryant’s Staggering Legacy The Ringer. 27.1.2020. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  14. Dave McMenamin: LeBron James overtakes Kobe Bryant for third in playoff scoring 21.4.2017. ESPN. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  15. USA's ROSTER FIBA. Arkistoitu 2.6.2008. Viitattu 9.9.2008. (englanniksi)
  16. IOC president: Kobe Bryant a 'true Olympic champion' NBA News. 27.1.2020. ESPN. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
  17. Kobe won't play for Team USA after knee surgery ESPN.com. 15.7.2006. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  18. Juho Typpö: Sunnuntaina kuollut koripallolegenda Kobe Bryant oli myös Oscar-voittaja HS.fi. 27.1.2020. Sanoma. Viitattu 27.1.2020.
  19. Anika Reed ja Julia Thompson: Kobe Bryant death: Basketball icon's entertainment legacy was just beginning after Oscars win USA Today. 26.1.2020. Gannett. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  20. Steve Henson: What happened with Kobe Bryant’s sexual assault case Los Angeles Times. 26.1.2020. Viitattu 27.1.2020. (englanniksi)
  21. Kobe Bryant Kids: How Many Children Did He Have? The Inquisitr. 26.1.2020. Viitattu 26.1.2020. (englanniksi)
  22. Kobe Bryant, 41, on kuollut helikopterionnettomuudessa Ilta Sanomat. 26.1.2020. Viitattu 26.1.2020.
  23. Karmeita lisätietoja Kobe Bryantin helikopterionnettomuudesta Ilta Sanomat. 27.1.2020. Viitattu 27.1.2020.
  24. Myös Kobe Bryantin 13-vuotias tytär kuoli kopterionnettomuudessa Ilta Sanomat. 26.1.2020. Viitattu 26.1.2020.
  25. Selvitys: Kobe Bryantin kuolinonnettomuuden lentäjä yritti päästä pois sumusta yle.fi/urheilu. 18.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  26. Mysteeri ratkennut – Lakers päättänyt Kobe Bryantin numeron jäädyttämisestä Uutiset. 13.9.2017. Suomi Koris. Viitattu 13.9.2017.