Klientelismi
Klientelismi tarkoittaa kahden taloudelliselta ja yhteiskunnalliselta asemaltaan erilaisen osapuolen (varakkaan ja vaikutusvaltaisen "suojelijan" tai "isännän" sekä heikomman ja köyhemmän "asiakkaan" eli "klientin") välistä vastavuoroista ja hyväksikäyttävää asiakkuussuhdetta, jossa vaihdetaan hyödykkeitä ja palveluksia.[1][2]
Politiikassa klientelismiä on se, kun poliitikko tarjoaa omille äänestäjilleen julkisia hyödykkeitä vastineeksi äänistä ja niiden kautta saavuttamastaan toimivallasta. Jos palvelujen piiriin pääseminen riippuu vaaleissa annetusta kannatuksesta, osa palveluja tarvitsevista kansalaisista – ne, jotka äänestivät "väärin" – rajataan palvelujen ulkopuolelle. Joskus ääniä voidaan ostaa suoraan rahalla. Pitkäaikaisempaa klientelismiä on nimittää virkoihin omia kannattajia. Klientelismi voi johtaa yleisen edun vaarantumiseen, kun pätevyys ei ole virkoihin valinnan peruste. Laittomissa muodoissaan klientelismi on eräs korruption muoto.[3]
Klientelismi on tyypillistä etnisesti hajanaisille maille. Kun jonkin kansan tai heimon edustaja pääsee tällaisen maan johtoon, hän saattaa alkaa täyttämään hallintoa häntä tukeneen oman etnisen ryhmänsä jäsenillä ja tarjoamaan näille muitakin vallan tuomia etuja. Tällaisesta oman väen suosimisesta seuraa usein se, että seuraavakin valtaan noussut johtaja toimii vastaavalla tavalla.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Clientelism Anti-corruption glossary. Transparency International. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ Jean-Louis Briquet: Clientelism Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.1.2019.
- ↑ a b Fisman, Ray & Golden, Miriam A.: Korruptio: yhteiskunnan vihollinen nro 1, s. 65–66, 195. Suomentanut Hannu Laurila. Vastapaino, 2018. ISBN 978-951-768-685-3.