Kleptokratia
Kleptokratia (”varkaiden valta”) viittaa hallintoon, joka on niin korruptoitunut, että varastaminen on institutionalisoitu. Kleptokratiassa lähes kaikki hallituksen mekanismit on tarkoitettu verottamaan kansaa, jotta kleptokraatit saisivat lisää varoja ja että ”hallitus” pysyisi vallassa. Kleptokraatit käyttävät usein rahanpesua ja salaisia pankkitilejä peittääkseen laittomat tulonsa. Kaikki kleptokratiat ovat plutokratioita, mutta kaikki plutokratiat eivät ole kleptokratioita.[1][2]
Kleptokratiat ovat yleensä diktatuureja, koska demokratia tekisi kleptokraattien toiminnasta vaikeampaa tai mahdotonta. Taloudellisesti kleptokratiat menestyvät yleensä erittäin huonosti korruptioon menevien varojen takia, joten ne ovat usein epäpäteviä ja levottomia valtioita. Usein kleptokratia ei edes yritä ylläpitää vähäisintäkään oikeusvaltion julkisivua.
Esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putinin johtama hallinto oli Euroopan parlamentin 16. syyskuuta 2021 tekemän luonnehdinnan mukaan jo ennen syyskuun 2021 parlamenttivaaleja kleptokratia, joka paitsi uhkasi Euroopan rauhaa ja turvallisuutta myös sorti jo tuolloin Venäjän kansaa.[3]
Kleptokratiat voivat saada varoja toimintaansa myös väärinkäyttämällä luonnonvaroja. Esimerkiksi timanteista, mineraaleista ja joskus myös kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta saatavat varat menevät korruptoituneelle johdolle tai sen apureille. Usein myös kehitysavun väärinkäyttö on kehitysmaakleptokratioiden tunnusmerkki.
Korruption vastainen järjestö Transparency International teki vuonna 2004 luettelon arvioidensa perusteella kymmenestä eniten itseään rikastuttaneesta johtajasta.[4]
- Indonesian presidentti Suharto (15–35 miljardia USD)
- Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos (5–10 miljardia USD)
- Zairen (nyk. Kongon demokraattinen tasavalta) presidentti Mobutu Sese Seko (5 miljardia USD)
- Nigerian presidentti Sani Abacha (2–5 miljardia USD)
- Jugoslavian presidentti Slobodan Milošević (1 000 miljoonaa USD)
- Haitin presidentti Jean-Claude Duvalier (300–800 miljoonaa USD)
- Perun presidentti Alberto Fujimori (600 miljoonaa USD)
- Ukrainan pääministeri Pavlo Lazarenko (114–200 miljoonaa USD)
- Nicaraguan presidentti Arnoldo Alemán (100 miljoonaa USD)
- Filippiinien presidentti Joseph Estrada (78–80 miljoonaa USD)
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Kleptocracy Dictionary.com Unabridged. Viitattu 2.2.2021.
- ↑ "Kleptocracy". The Oxford English Dictionary. Oxford University Press. 1st ed. 1909.
- ↑ Euroopan parlamentin suositus 16. syyskuuta 2021 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Venäjän välisten poliittisten suhteiden suunnasta (2021/2042(INI)) 16.9.2021. europarl.europa.eu. Viitattu 21.9.2021.
- ↑ Where did the money go? (Arkistoitu versio) (englanniksi)