Kleitos oli makedonialainen sotilas, joka eli Filippos II:n ja Aleksanteri Suuren aikana. Hänestä käytettiin lisänimeä Musta. Hän kunnostautui sotilaana jo Filippoksen aikana, ja hänen siskonsa Lanike hoiti Aleksanteri Suurta vauvana.

Kun Aleksanteri Suuri aloitti sotaretkensä Persiaa vastaan, Kleitos oli jo toveriratsuväen kuninkaallisen osaston ageman päällikkö. Kleitos pelasti Aleksanterin hengen Granikosjoen taistelussa. Persialainen Spithridates oli vähällä tappaa Aleksanterin taistelun aikana, mutta Kleitos sattui olemaan lähellä ja esti Spithridatesta iskemästä Aleksanteria kuoliaaksi. Kleitos johti agemaa myös Issoksen ja Gaugamelan taisteluissa. Gaugamelan jälkeen hän sairastui, ja hänet jätettiin lepäämään Susaan. Kleitos palasi armeijan luokse Ektabanassa.

Sen jälkeen kun Filotas oli vangittu syytettynä salaliitosta Aleksanteria vastaan, Kleitos ja Hefaistion saivat jakaa toveriratsuväen komennon keskenään.

Vuonna 328 eaa. Kleitos oli närkästynyt siitä, että Aleksanteri oli alkanut käyttää persialaisia vaatteita ja vaatia maanmiehiltään persialaisia tapoja. Erään juhlan aikana Kleitoksen ja Aleksanterin välille syttyi riita, joka loppui siihen, että Aleksanteri murhasi Kleitoksen. Antiikin lähteet eroavat siinä miten tämä tapahtui. Quintus Curtius Rufuksen mukaan Aleksanteri otti keihään, seurasi Kleitosta, joka oli jättänyt juhlasalin, ja tappoi hänet salin ulkopuolella. Junianus Justinuksen mukaan Aleksanteri tappoi Kleitoksen keihäällä riidan aikana. Arrianos ja Plutarkhos taas kertovat, että Kleitos palasi juhlasaliin herjaamaan Aleksanteria lähdettyään riidan jälkeen sieltä pois. Aleksanteri olisi murhannut hänet vasta tämän jälkeen.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.