Klöfverskjöld

ruotsalainen aatelissuku

Klöfverskjöld on Holsteinin herttuakunnasta lähtöisin oleva aatelissuku, joka on introdusoitu Ruotsin ritarihuoneelle numerolla 579.[1]

Klöfverskjöld
Suvun vaakuna
Suvun vaakuna
Perustaja Johan Ottosson Kleeblatt

Suvun kantaisä on Johan Ottosson Klöfverblad tai Kleblatt[2], jonka kaksi poikaa: Aron Johaninpoika Klöfverskjöld ja Erik Johaninpoika aateloitiin vuonna 1653 nimellä Klöfverskjöld.

Johan Ottenpoika Klöfverblad muokkaa

Johan Ottenpoika (k. 19. helmikuuta 1641) oli kotoisin joko Skotlannista tai Saksasta. Hän oli jonkin aikaa kihlakunnantuomari Tanskassa, minkä jälkeen karkasiselvennä Ruotsiin. Linköpingin valtiopäivillä 1600 hän oli laatimassa ehdotusta valtionpetoksesta syytettyjen valtioneuvosten tuomitsemiseksi kuolemaan.

Suomeen Klöfverblad siirtyi 1606, jolloin hän toimi voutien tilintarkastajana. Silloin otettiin selvää autiotilojen määrästä, tasoitettiin viljeltyjen talojen veroja sekä peruutettiin aateliston laittomasti kruunulta anastamia tiloja. 1608 hän siirtyi toimittamaan maanmittausta Pohjanmaalle. Mittausten pohjalta hän laati tarkan maakirjan. Työ oli raskas ja hänen valitettua asiasta kuninkaalle Kaarle IX vastasi, että juuri tehtävän vaikeuden vuoksi Klöfverblad oli siihen valittu.

1610 Johan Ottenpoika nimitettiin koko Suomen kamreeriksi. Hänen tehtäviinsä kuului kruunun veronkannon valvonta ja voutien tilitysten tarkistaminen. 1613 hän siirtyi Ruotsin kamarikollegion kamreeriksi. 1619 hänet lähetettiin takaisin Suomeen yhdessä Skytten ja Oxenstiernan kanssa Elvsborgin lunnaitaselvennä keräämään. 1620 Johan Ottenpoika nimitettiin Käkisalmen läänin tuomariksi ja 1623 Turun hovioikeuden kanneviskaaliksi. 1624 hän ehdotti yhdessä Suomen maaherra Niilo Bjelken kanssa, että 1622 määrätty maanmittaus pantaisiin toimeen sekä laadittaisiin uudet siihen perustuvat maakirjat. Tätä verollepanoa ja maanmittausta jatkui ainakin vuoteen 1634.[3]

Kun keskusvalta 1620-luvulla ryhtyi yhtenäistämään Suomen hallintoa Kustaa II Adolfin ja Axel Oxenstiernan Ruotsissa käynnistämän hallintouudistuksen mukaisille linjoille, perustettiin Turkuun hovioikeus ja Suomeen nimitettiin kenraalikuvernööri. Nils Bjelken siirryttyä 1623 Suomeen ryhtyi Klöfverblad hoitamaan aiempaa Suomen kamreerin virkaansa. Hän piti tehtävää hallussaan Bjelken ja tämän seuraajan Bengt Oxenstiernan kuvernöörikaudet aina vuoteen 1634. Hän hoiti myös Turun hovioikeuden kanneviskaalin virkaa 1634–31selvennä. Johan Ottenpoika uudisti verotusta siten, että aiemmasta arvioverotuksesta siirryttiin kohti vakinaista maaveroa. Samalla verotusjärjestelmä yksinkertaistui. Tämän vuoksi hänen osuuttaan hallintouudistuksessa voidaan pitää merkittävänä.[4]

Klöferbladin lapset muokkaa

Johan Ottenpoika Klöfverbladin pojat toimivat isänsä apuna tämän virkatehtävissä Suomessa. Otte Johaninpoika toimitti maanmittauksia. Englannissa opiskellut Erik Johaninpoika oli monissa tehtävissä Suomen laskukamarissa, muun muassa kirjanpitäjänä, kunnes siirtyi Ruotsiin ja eteni reduktiokollegion komissaariksi. Hänet aateloitiin 1653 nimellä Klöfveskjöld yhtä aikaa kuin veljensä Aron Johaninpoika, Turun hovioikeuden asessori.

  • Erik Johaninpoika Klöfverblad, aateloitu 1653 nimellä Klöfverskjöld, k. 1675, puoliso Anna Barckman. Heidän lapsensa:
    • Johan Erikinpoika Klöfverskjöld, Kamarirevision ylim. komissaari 1662, asessori 1666, erosi kamarineuvoksena 1683. Kuoli Tukholmassa 3.7.1694.[5]
    • Carl Erikinpoika Klöfverskjöld, ratsumestari, k. 1673
    • Aron Erikinpoika Klöfverskjöld, k. 1688 naimattomana
    • Gabriel Erikinpoika Klöfverskjöld, ylioppilas Upsalassa 1652, ratsumestari, k. 1676 Skånen sodassa
    • Christina Erikintytär Klöfverskjöld, k. 1713 naimattomana
  • Johan Johaninpoika Klöfverbladh, syntyi 1607, ilmeisesti Suomessa, minne isä oli siirtynyt jo edellisenä vuonna. Poikana hänet kuitenkin lähetettiin kouluun Ruotsin puolelle, ensin Enköpingiin, sitten Tukholmaan. Koulunsa Johan päätti Turun katedraalikoulussa. Ulkomaisen peregrinaationsa (opintomatkansa) Johan aloitti 1626. Hän matkusti Pohjois-Saksan halki Alankomaihin Harderwijkin, missä opiskeli valtiotieteitä ja juridiikkaa peräti neljän vuoden ajan. Tämän jälkeen Klöfverbladh kierteli useissa paikoissa, viipyen niissä kussakin enintään muutaman kuukauden. Matka kulki aluksi Ranskaan, sieltä Leideniin, Oxfordiin, Pariisiin sekä oikeustieteellisten opintojen täydentämiseksi Bourgesiin ja jälleen takaisin Alankomaihin. Friisinmaalla sijaitsevassa Franekerin yliopistossa Klöfverbladh keskittyi matematiikan opintoihin. Läheiseen Groningenin yliopistoon hän siirtyi heinäkuussa 1632. Klöfverbladhin matkanteko katkesi kuitenkin kohtalokkaasti miekkatappeluun Groningenissa marraskuussa 1632. Johan Klöfverbladhin kuoleman johdosta järjestettiin yliopistossa muistotilaisuus. Yleisen tavan mukaan rehtori, tässä tapauksessa lääketieteen tohtori, professori Johannes Freitag julkaisi edesmenneen civiksen muistoksi lyhyen muistopuheen, jossa selostettiin vainajan elämänvaiheet, ja samalla esitettiin kutsu saapua hautajaisiin. Samaan tapahtumaan liittyy Johan -tai Janne, kuten toverit häntä kutsuivat- Klöfverbladhin opiskelutovereiden julkaisema painettu muistoruno Lachrvmae In Obitum ac Cineres...D.Johannis Klöffverbladh Uplandia-Sueci.[6]
  • Otte Johaninpoika Klöfverblad, toimitti maanmittauksia isänsä apuna
  • Aron Johaninpoika Klöfverblad, aateloituna Klöfverskjöld.
  • Emerentia Johanintytär Klöfverblad, k. 1642, puoliso Viipurin piispa Gabriel Melartopaeus
  • Helena Johanintytär Klöfverblad (1617–1698), puoliso inspehtori Olof Anders Strömskiöld
  • Anna Johanintytär Klöfverblad, puoliso turkulainen kauppias Wilhelm Jemse

Lähteet muokkaa

  1. Adelsvapen-Wiki - Klöfverskjöld
  2. G. Elgenstierna: Svenska adelns ättartavlor IV
  3. Tammen tietosanakirja, Helsinki 1912
  4. Suomen kansallisbiografia, Ilkka Teerijoki
  5. Kotivuori, Yrjö: Johan Klöfverblad. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Lainattu 20.4.2009.
  6. J.Nuorteva: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640, s.407, Helsinki 1999