Kitee

Kitee (ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa on 9 878 asukasta, ja sen pinta-ala on 1 724,38 km², josta 470,56 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 7,73 asukasta/km².

Kitee Kides
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°05′55″N, 030°08′15″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Keski-Karjalan seutukunta
Kuntanumero	260
Hallinnollinen keskus	Kiteen keskustaajama
Perustettu	1631
– kaupungiksi	1992
Kuntaliitokset	Kesälahti (2013)
Kokonaispinta-ala	1 724,38 km² 60:nneksi suurin 2022
– maa	1 253,82 km²
– sisävesi	470,56 km²
Väkiluku	9 686 99:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	7,73 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	11,2 %
– 15–64-v.	51,8 %
– yli 64-v.	37,0 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	93,5 %
– muut	6,4 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Pekka Hirvonen
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • PS  • Liik.  • Kok.  • KD	13 8 6 5 2 1
www.kitee.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka takia noin tuhat asukasta lähti evakkoon.

Sana kitee pohjautuu itämurteiden adjektiiviin kiteä, esimerkiksi kiteä pakkanen tai kiteästi eli hitaasti. Taustalla arvellaan olevan Kiteenjoen hidas virtaaminen. Kiteen nimi on myös yhdistetty ketun pesää tai luolaa tarkoittavaan sanaan kides tai kiides, joista edellinen esiintyy Lönnrotin sanakirjassa.

Maantiede

Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Savonlinnaan liitetyt Kerimäki ja Savonranta sekä Parikkalaan liitetty Uukuniemi.

Keskustaajama

Rantakentän katsomoa

Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6 000 ihmistä ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1–6) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1–9) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostaa yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja on S-Market sekä K-supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma. Keskustassa on kaksi huoltoasemaa. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös autokauppa Autokonetalo Washcko. Myös päätien varrella on liiketoimintaa, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Veikon kone jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.

Kylät

Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Himo, Huikkola, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kesälahti, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu, Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara

Järviä

Kiteen pinta-alasta yli neljännes on vesialueita. Kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsee muun muassa Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Iso Heinäjärvi, Pieni Heinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi) ja Piimäjärvi.

Historia

Kitee on ollut pitkään asutettuna. 1400-luvun lopulla sieltä kerättiin veroa Novgorodiin. Stolbovan rauhassa vuonna 1617 alue liitettiin Ruotsiin. Rajaseudulla oli pitkään vastakkainasettelua luterilaisten ja ortodoksien välillä. Kiteen seurakunta perustettiin 1631.

Talous

Kiteen suurimmat teollisuusyritykset ovat Momentive Specialty Chemicals Oy (liimatehdas), Stora Enso Timber Oy (saha), Surfactor Finland Oy (pinnoitteet), Kidex Oy (huonekalutehdas), Kivisampo (kivimurskaamo) ja Veekmas Oy (tiehöylät).^lähde?

Vuonna 2015 kunnassa oli 3 522 työpaikkaa. Niistä 13 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61 % palveluissa ja 24 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kiteen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			14 546
1985			14 653
1990			14 514
1995			14 129
2000			13 283
2005			12 462
2010			11 666
2016			10 719
2020			10 129
2021			9 878
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2019 lopussa Kiteellä oli 10 136 asukasta, joista 5 439 asui taajamissa, 4 560 haja-asutusalueilla ja 137:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kiteen taajama-aste on 54,4 %. Kiteen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2019)
1	Kiteen keskustaajama	4 604
2	Kesälahden kirkonkylä	835

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Uskonnolliset yhteisöt

Kiteen kivikirkko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kiteellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kiteen seurakunta
  • Kesälahden kappeliseurakunta

Seurakunta toimii myös Rääkkylän kunnan alueella.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kiteen kaupungin nykyisellä alueella.

• Kesälahden seurakunta (liitetty Kiteen seurakuntaan 2013)

Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnat

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys. Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kiteellä seurakunta, jonka jumalanpalveluksia vietetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa.

Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko, jossa järjestetään jumalanpalveluksia.

Nähtävyyksiä

• Kivikirkko, jonka on suunnitellut Frans Anatolius Sjöström
• Ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden ja pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (1998)
• Kiteen eläinpuisto
• Suomen pisin pienoisrautatie (kiskoja on yhteensä 250 metriä)
• Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä (Arppe, 1847)
• Kotiseutumuseo entisessä viljamakasiinissa
• Heinäjärven vanha mylly
• Elias Lönnrotin muistomerkki Potoskavaaran Piimälässä
• Vanha Puhos (Arppe ja höyrylaiva Ilmarinen, vanha mylly, Perinnekonepäivät)
• Kiteen Meijerinranta
• Aquapark, vesipuisto

Liikenne

Kiteen rautatieasema Tolosenmäessä

Kiteellä on kaksi henkilöliikenteen rautatieasemaa. Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä ja Kesälahden rautatieasema Kesälahdella. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on miehittämätön.

Kuntaliitossuunnitelmat

Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa vuosina 2007–2008. Kuitenkin 25. maaliskuuta 2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä. Tohmajärvi on torjunut kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, vuosina 2007 ja 2011.

Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26. huhtikuuta 2012 ja liitos tuli voimaan vuoden 2013 alussa.

Rääkkylän kunnan taloudellisten vaikeuksien vuoksi valtioneuvosto päätti lakkauttaa ja pakkoliittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse vastusti yhdistymisesitystä ja lopulta korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten kunnat säilyvät itsenäisinä, mutta seurakunnat kuitenkin yhdistyivät.

Palvelut

Pullo Kiteen kirkas -pontikkaa

Kiteellä toimii useita peruskouluja: (Arppen koulu, Hutsin koulu, Kesälahden koulu ja Puhoksen koulu). Toisen asteen koulutusta ja muuta opetusta tarjoavat muun muassa Kiteen lukio, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Riverian toimipiste (aiempi Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee), Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Kiteen evankelinen kansanopisto, Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto).

Perusterveyspalveluja tarjoavat Kiteen terveysasema ja Kesälahden terveysasema, joiden palvelut tuottaa Siun sote.

Kirjastopalveluja saa Kesälahden ja Kiteen kirjastoista, Puhoksen koulun yhteydessä harvakseltaan toimivasta Puhoksen kirjastosta, sekä Vaara-kirjakimpan muiden palvelupisteiden ja verkkokirjaston välityksellä.

Kulttuuri

Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä). Kiteen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakukko, lanttusupikkaat eli syrjäkkäät sekä marjatalkkuna.

Musiikki

Kiteellä on syntynyt monia suomalaisia metalliyhtyeitä, kuten Nightwish, Darkwoods My Betrothed ja Nattvindens Gråt.

Urheilu

Kitee on tunnettu pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme suomenmestaruutta, viimeksi 2005. Kiteellä on karting-rata, joka sijaitsee Tolosenmäessä.

Muuta

Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12 981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen.

Kiteellä ilmestyy kaksi kertaa viikossa paikallislehti Koti-Karjala, jonka omistaa Kitee-Seura.

Tunnettuja kiteeläisiä

• Nils Ludvig Arppe, teollisuusmies
• Aksel Emil Brander, valtiopäivämies
• Akseli Brander, kansanedustaja
• Helena Brander, kansanedustaja
• Uuno Brander, kansanedustaja
• Tuomas Holopainen, muusikko
• Juho Kankkunen, kansanedustaja (Maalaisliitto)
• Pekka Kankkunen, kansanedustaja (Maalaisliitto)
• Heikki Karppanen, professori
• Iina Karttunen, säveltäjä, vapaakirkkoaktiivi
• K. I. Karttunen, historiantutkija
• Liisi Karttunen, diplomaatti
• Uuno Karttunen, historiantutkija
• Mika Keränen, kirjailija
• Toni Kohonen, pesäpalloilija
• Johanna Kurkela, laulaja
• Pentti Laasonen, kirkkohistorian tutkija
• Augusta Laine, kansanedustaja
• Jukka Nevalainen, muusikko
• Erkki Palosuo, professori
• Sami Partanen pesäpalloilija
• Heli Pirhonen, Miss Suomi 1995
• Pasi Pirinen, pesäpalloilija
• Ville Pirinen, sarjakuvataiteilija, muusikko
• Miitta Sorvali, näyttelijä
• Unto Tarkkonen, kirjailija
• Eeva Tenhunen, kirjailija
• Tarja Turunen, muusikko
• Tomek Valtonen, jääkiekkoilija, valmentaja
• Emppu Vuorinen, muusikko

Kesäasukkaita

• Aulis Gerlander, hallitusneuvos, Loton virallinen valvoja.
• Harri Huhtamäki, radiotuottaja

Katso myös

• Luettelo Kiteen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kitee Wikimedia Commonsissa

• Kiteen kotisivut
• Vanha Puhos (historian akateemista tarkastelua) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tilastokeskus – Kiteen avainluvut

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet