Kistukset
Kistukset (Cistus) on päivännoutokasvien suku, jossa on yli 30 lajia ikivihreitä varpuja. Niitä esiintyy luonnossa kuivilla ja kallioisilla paikoilla Etelä-Euroopassa, Kanariansaarilla, Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Kaukasiassa ja Iranissa. [1][2]
| Kistukset | |
|---|---|
 Laakerikistus (Cistus laurifolius) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Päivännoutokasvit Cistaceae |
| Suku: |
Kistukset Cistus L. |
| Katso myös | |
Kistuksilla on näyttävät, lautasmaiset, usein viisiterälehtiset ja moniväriset kukat. Yksi kukka kukkii vain päivän ajan. Monia kistuslajeja sekä suurta määrää risteymiä ja lajikkeita viljellään koristekasveina siellä, missä kistukset ovat talvenkestäviä.[2] Kistuksia voidaan käyttää myös huonekasveina.[3]
Lajeja, alalajeja ja risteymiä muokkaa
Alla lueteltu 34 suvun hyväksyttyä lajia ja tunnettuja lajiristeymiä:[1] (Lähteen rajauksen mukaan pensasnoutojen Halimium lähes kymmenlajinen suku yhdistetään kistuksiin.)
- Cistus albidus – ruusukistus
- Cistus asper
- Cistus atlanticus
- Cistus atriplicifolius
- Cistus calycinus
- Cistus chinamadensis – vuorikistus
- Cistus chinamadensis subsp. chinamadensis – anaganvuorikistus
- Cistus chinamadensis subsp. gomerae – gomeranvuorikistus
- Cistus chinamadensis subsp. ombriosus
- Cistus clusii
- Cistus creticus – kreetankistus eli kalliokistus
- Cistus crispus – poimukistus
- Cistus grancanariae
- Cistus halimifolius – hopeakistus, aiempi nimi pensasnouto (Halimium halimifolium) pensasnoutojen suvussa
- Cistus heterophyllus
- Cistus horrens
- Cistus × incanus (ruusukistuksen ja poimukistuksen risteymä)
- Cistus inflatus
- Cistus ladanifer – pihkakistus[3]
- Cistus ladanifer subsp. ladanifer – vitipihkakistus
- Cistus ladanifer subsp. maculatus – täpläpihkakistus
- Cistus lasianthus
- Cistus lasiocalycinus
- Cistus laurifolius – laakerikistus[3]
- Cistus libanotis
- Cistus macrocalycinus
- Cistus monspeliensis – kaitakistus
- Cistus munbyi
- Cistus ochreatus
- Cistus ocymoides
- Cistus osbeckiifolius (aiemmin kirjoitettu C. osbeckiaefolius) – teneriffankistus
- Cistus palmensis
- Cistus parviflorus – egeankistus
- Cistus populifolius
- Cistus pouzolzii
- Cistus × purpureus – purppurakistus (kreetankistuksen ja pihkakistuksen risteymä)
- Cistus salviifolius – salviakistus
- Cistus sintenisii
- Cistus symphytifolius – kanariankistus
- Cistus tauricus
- Cistus umbellatus (syn. Halimium umbellatum)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Govaerts, R. et al.: Cistus L. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 17.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Brickell, Christopher & Cathey, H. Marc (editors): A to Z Encyclopedia of Garden Plants (The American Horticultural Society). DK Publishing 2004. ISBN 0-7566-0616-0.
- ↑ a b c Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.