Kiristysside
Kiristysside on hoitoväline, jota käytetään massiivisen raajaverenvuodon ehkäisemiseksi ja tyrehdyttämiseksi[1]. Side asetetaan vuotavan raajan ympärille ja kiristetään tiukalle. Sen tarkoitus on tilapäisesti ehkäistä valtimoiden toiminta menetetylle tai runsaasti verta vuotavalle alueelle[2]. Kiristysside tyrehdyttää verenvuodon luomalla raajaan painetta, joka puristaa verisuonet kasaan[1].
.png)
Kiristyssidettä käytetään tilanteessa, jossa raajaverenvuotoa ei saada tyrehtymään painamalla, painesiteellä eikä hemostaattisella sidoksella. Suomen Punaisen Ristin (SPR) ensiapuohjeissa todetaan, että kiristyssiteen voi asettaa heti runsaasti vuotavaan tai amputoituneeseen raajaan.[3] Kiristysside tulee asettaa raajan ympärille verenvuotokohdan ja raajan tyven väliin 5–10 cm päähän verenvuotokohdasta, epäselvässä tilanteessa raajan tyveen[1]. SPR suosittelee nyrkkisäännöksi siteen asettamisesta kämmenen leveyden päähän vuotokohdasta raajan tyven suuntaan. Kiristyssidettä ei kuitenkaan aseteta nivelen kohdalle. Jos kiristyssidettä ei voi laittaa suositellun etäisyyden päähän vuotokohdasta esimerkiksi vaatetuksen, taskussa olevan esineen tai toisen vamman vuoksi tai jos vuotokohta ei ole nopeasti paikannettavissa, kiristysside asetetaan raajan tyveen. SPR korostaa ensiapuohjeissaan, että kiristyssiteen riittävä kiristäminen on tärkeää.[3] Jos yksi kiristysside ei saa verenvuotoa hallintaan, asetetaan toinen kiristysside ensimmäisen yläpuolelle[1]. Tehdasvalmisteisen kiristyssiteen puuttuessa tilapäisvälineenä voidaan käyttää mitä tahansa kangasta, remmiä, narua tai vastaavaa.
Kiristyssiteen raajaan kohdistama paine voi aiheuttaa myös haittavaikutuksia, mikäli kiristysside pidetään paikallaan useita tunteja. Turvallisena aikana pidetään kahta tuntia. Haittavaikutuksia voivat olla esimerkiksi kudos- ja hermovauriot. Tämän vuoksi on tärkeää, että kiristyssiteen tarpeellisuus arvioidaan mahdollisimman pian asettamisen jälkeen. Siteen laittaminen riittävän kireälle on tärkeää, koska muuten se ei välttämättä tyrehdytä verenvuotoa mutta voi silti aiheuttaa haittavaikutuksia.[1] Kiristysside ei tukahduta luunmurtuman yhteydessä vuotoa luun sisältä, joten murtumatilanteessa raajan pitää edelleen olla kohoasennossa.[2]
Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijassa[2] ja Suomen puolustusvoimissa kiristysside kuuluu taisteluvarustukseen.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Tenkanen Tuomas: Kiristyssidemallin valintaan kannattaa kiinnittää huomiota Sotilaslääketieteen aikakauslehti 1/2023. 30.5.2023. Sotilaslääketieteen keskus ja Suomen Lääkintäupseeriliitto ry. Viitattu 24.1.2024.
- ↑ a b c Honkavaara, Pekka & Lehesjoki, Matti: Kirjallisuuskatsaus: Kiristysside. Sotilaslääketieteen Aikakauslehti, 2012, 87. vsk, nro 2, s. 3–7. Sotilaslääketieteen keskus. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.12.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Myllyrinne, Kristiina ja Putko, Lasse: Suomen Punaisen Ristin päivitetyt elvytys- ja ensiapuohjeet 2022 10.2.2022. Suomen Punainen Risti. Viitattu 24.1.2024.
- ↑ Sotilaan käsikirja 2019 24.9.2018. Puolustusvoimat. Viitattu 14.4.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiristysside Wikimedia Commonsissa
