Kiinalaiset juhlapäivät

Suurinta osaa perinteisistä kiinalaisista juhlista (jié, perinteinen: 節; yksinkertaistettu: 节) vietetään kuukalenterin mukaan.


Kuukalenterin mukaiset juhlat muokkaa

Päivä Nimi Kiinal. nimi Juhlatapoja
12.kuukauden
20 päivä
Uudenvuoden aatto 除夕 chúxī
大年夜 dàniányè
Asunnon siivoaminen, ovijumalien kuvien ripustaminen etuovelle, ilotulituksia, vähintään kymmenen ruokalajin perheateria
1.kuukauden
1.päivä
Kevätjuhla eli Kiinalainen uusivuosi 新年 xīnnián
春節 chūnjié
大年初一 dànián chūyī
Vuoden merkittävin juhla, jonka juhliminen kestää useita päiviä. Ilotulituksia, runsaita koristeluja, rahalahjoja ja sukulaisvierailuja.
1.kuukauden
15.päivä
Lyhtyjuhla 元宵節 yuánxiāojié Lyhtykulkue ja leijonatanssi ensimmäisen täysikuun kunniaksi. Lähetetään lyhtyjä taivaalle ja vesistöihin. Lopettaa kiinalaisen uudenvuoden vieton.
2.kuukauden
2.päivä
Lohikäärme nostaa päätään eli Sinivihreän lohikäärmeen juhla 中和節 zhōnghéjié
龙抬头 lóngtáitóu
青龙節 qīnglóngjié
Vanhan maatalouskalenterin tapahtuman "Hyönteiset heräävät" aikoihin. Suursiivous. Juhlaruoat: pannukakut (chunping, 春饼) ja nuudelit.
3. kuukauden
3.päivä
Shangsi-juhla 上巳節 shàngsìjié Naisten juhla 女儿节 nǚérjié
3. kuukauden
15.päivä
Hautojenlakaisujuhla 清明節 Qīngmíngjié Esi-isille omistettu juhla, johon kuuluu mm. hautojen siivoaminen. Vuoden merkittävimpiä juhlia.
5.kuukauden
5.päivä
Lohikäärmeveneiden juhla 端午節 duānwǔjié Lohikäärmevenekilpailut muinaisen runoilijan ja valtiomiehen Qu Yuanin (屈原 Qū Yuán) kunniaksi. Juhlaruoat: riisikääryleet (zongzi), keltainen riisiviini.
6.kuukauden
6.päivä
Pesu- ja tuuletuspäivä 洗晒節 xǐshàijié Kirjat, liinavaatteet ja muu kangastavara asetetaan aurinkoon.
7.kuukauden
7.päivä
Seitsemien yö eli harakkajuhla 七夕 qīxī Vanhan tarun mukaan taivaallisen keisarin tytär "Zhinü" (kutojatyttö, Vega) rakastui maalaispoikaan "Niulang"iin (paimenpoika, Altair), mutta tytön äiti ei hyväksynyt liittoa ja erotti rakastavaiset Linnunradalla. Harakat säälivät nuorta paria ja rukoilivat jumalatarta armahtamaan näitä. Tänä yhtenä yönä harakat muodostavat sillan Linnunradan yli, jotta rakastavaiset saavat tavata toisensa.
7. kuukauden
15.päivä
Henkien juhla 中元節 zhōngyuánjié Kuolleiden muistopäivä, jolloin edesmenneille esi-isille annetaan muistolahjoja ja poltetaan paperirahaa.
8.kuukauden
15.päivä
Keskisyksyn juhla eli Kuujuhla 中秋節 zhōngqiūjié Kuun katselu korkeilta paikoilta, perheateria, jossa juhlaruokana kuukakku. Vuoden merkittävimpiä juhlia.
9.kuukauden
9.päivä
Tuplayhdeksän juhla eli kaksinkertaisen yangin juhla 重陽節 /重阳节 chóngyángjié Syysretki, vuorille kiipeäminen, haudoilla käynti, krysanteemien ihailu. Juhlajuomat: krysanteemiviini, krysanteemitee.
10.kuukauden
15.päivä
Henkijuhla eli Vesilyhtyjuhla 下元節 xiayuanjie Auringon laskiessa kukanmuotoisia lyhtyjä laitetaan joen veteen, annetaan lahjoja kuolleiden hengille
12.kuukauden
8.päivä
Laba-juhla 腊八節 làbājié Buddhan valaistumisen muistopäivä. Juhlaruoka: labacongee

Aurinkokalenterin mukaiset juhlat muokkaa

Päivä Nimi Kiinal. nimi Juhlatapoja
Kirkas-kuulas
n. 5. huhtikuuta
Puhtaan kirkkauden juhla (Hautojenlakaisupäivä)/surupäivä) 清明節 qīngmíngjié Käydään haudoilla, jotka siivotaan, annetaan lahjoja kuolleille; kevätretki
Talvipäivänseisaus
n. 21. joulukuuta
Keskitalven juhla 冬至 dōngzhì Kiinalainen "kiitospäivä". Perhejuhla, muistetaan esi-isiä. Juhlaruoat: tangyuan, jiuniang.