Kiinalainen keittiö
Kiinalainen keittiö syntyi Kiinan eri osissa ja on sieltä levinnyt ympäri maailmaa, myös länsimaihin.
Kiinalainen keittiö sisältää paljon riisiä. Monilla alueilla etenkin Pohjois-Kiinassa vehnäpohjaiset tuotteet, kuten nuudelit, ovat kuitenkin yleisempiä. Kiinalainen ateria koostuu tyypillisesti kahdesta osasta: hiilihydraattipitoisesta pääruoasta, kuten riisistä tai nuudeleista, sekä sen lisukkeesta, joka sisältää yleensä kasviksia, kalaa tai nautaa.
Ruokailussa käytetään yleensä syömäpuikkoja, keittojen syömisessä lusikkaa. Perinteisesti veitsen ja haarukan käyttöä on pidetty barbaarisena, koska näiden välineiden katsotaan muistuttavan aseita. Ruoka on tämän vuoksi usein pilkottu valmiiksi sopiviksi pieniksi paloiksi. Kala tarjotaan usein kuitenkin kokonaisena, josta aterioijat ottavat paloja puikoillaan.
Kiinalainen ruokakulttuuri voidaan jakaa karkeasti neljään osaan, joita usein nimitetään alueiden keskeisten kaupunkien tai maakuntien mukaan [1]:
- Kantonin keittiö eli eteläkiinalainen keittiö on suuntauksista kuuluisin. Siellä ruokaan kuuluu riisiä, kirkasta kastiketta ja eläinproteiinia. Ulkomailla toimivat kiinalaiset ravintolat ovat usein lähimpänä tätä tyyliä, joskin ne tarjoavat myös pohjoiskiinalaista ruokaa.
- Pekingin keittiö eli pohjoiskiinalainen keittiö käyttää vehnää ja grillattua lihaa, kuten lammasta tai siipikarjaa. Pekingin ankka on kuuluisa suuritöinen ruokalaji.
- Sichuanin keittiö eli länsikiinalainen keittiö käyttää paljon mausteita ja tofua.
- Shanghain keittiö eli itäkiinalainen keittiö tekee makeampia ruokia kuin muut.
- Tiibet on hyvin köyhää aluetta. Siellä yleisiä ovat keitetty riisi ja imelät kastikkeet. Myös lammasta käytetään paljon.
Kantonissa sanotaan "syötävä on kaikkea, mikä liikkuu". Eräs alueen tunnetuimmista ruokalajeista on nimeltään "Lohikäärme taistelee tiikerin kanssa", jonka pääraaka-aineet ovat kissa ja käärme. Kantonin kaupunkiin keskittyneet liikeyritykset pyydystävät jopa 10 000 kissaa eri puolilta Kiinaa, joista maksetaan keskimäärin 1,50$ kappaleelta. Viime vuosina kissan syömisestä on kuitenkin tullut sosiaalisesti arveluttavaa monille, erityisesti länsimaalaistuneille keskiluokkaisille kiinalaisille.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Jyväskylän yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Demick, Barbara: Chinese seek to pull cats from the menu. Los Angeles Times, , 2008. vsk, nro December 23, s. A-5. verkkoversio. Viitattu 27.2.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinalainen keittiö Wikimedia Commonsissa
