Kihlakunnan yhteismaa
Kihlakunnan yhteismaa (ruots. häradsallmänning) on kihlakunnassa maata omistaville tilallisille yhteisesti kuuluvaa maa- tai vesialuetta. Tällaiset yhteismaat olivat alkuaan kylien ulkopuolista erämaata, jota ei ollut otettu valtion (kruunun) hallintaan. Suomessa kihlakunnan yhteismaita ei ole ollut. Ruotsissa ne on useassa tapauksessa jaettu osakkaille tai niiden hoitaminen on järjestetty osakkaiden yhteisalueena.[1] Ruotsin vallan aikaisessa Karjalassa oli 1600- ja 1700-luvulla laaja kihlakunnan yhteismaa, joka erotti Sakkolan ja Räisälän pogostat Äyräpään ja Jääsken kihlakuntien alueesta.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1966, hakusana kihlakunnan yhteismaa.
- ↑ Sakkolan kunnan muodostuminen, viitattu 18.1.2011