Kidō senshi Gundam F91

Kidō senshi Gundam F91
機動戦士ガンダムF91
(Mobile Suit Gundam Formula F91)
Genre toiminta, science fiction
Elokuva
Ohjaaja Yoshiyuki Tomino
Studio Sunrise
Eiji Yamaura
Julkaisupäivämäärä 16.3.1991
Kesto 115 min

Kidō senshi Gundam F91 (jap. 機動戦士ガンダムF91, myös Mobile Suit Gundam Formula 91) on maaliskuussa 1991 julkaistu Gundam-sarjaan kuuluva animaatioelokuva. Samassa yhteydessä sen kanssa elokuvateattereissa esitettiin myös lyhytelokuva ”Musha-knight-commando SD Gundam kinkyū shutsugeki”.

Tarina muokkaa

Tarina sijoittuu avaruusvuosisadan vuoteen 0123, jolloin Kidō senshi Gundamin tapahtumista on kulunut 40 ja Kidō senshi Gundam – gyakushū no Char -elokuvan tapahtumista 30 vuotta. Maailma elää rauhassa ilman suuria konflikteja, valtaosa ihmisistä on muuttanut Maan ja Kuun ympärille rakennettuihin avaruussiirtokuntiin ja ihmiskuntaa hallitsee valtioiden rajat ylittänyt Maan liittovaltion hallitus.

Liittovaltion hallitus on kuitenkin heikentynyt ja korruptoitunut, ja Meitzer Ronah julistaa uutta ideologiaa, kosmoaristokratiaa, jonka mukaan esimerkillisten ja henkisiltä kyvyiltään muita parempien yksilöiden tulisi hallita ihmiskuntaa. Liittovaltion kukistamiseksi ja tavoitteidensa saavuttamiseksi Ronah perustaa aseellisen Crossbone Vanguard-järjestön (CV) ja tekee yllätyshyökkäyksen Frontier IV:n avaruussiirtokuntaan.

Taistelun kaaoksen keskellä siviilipoika Seabook Arno pakenee ystävineen siirtokunnasta, mutta CV kaappaa joukkoon kuuluneen Cecily Fairchildin. Cecily on todellisuudessa Meitzerin lapsenlapsi, Berah Ronah.

Seabook tovereineen saapuu läheiselle Frontier I:n avaruussiirtokunnalle, ja he pääsevät Maan liittovaltion armeijan harjoitusalus Space Arkin suojelukseen. Aluksessa on huollettavana F91:ksi nimetty mobile suit.

Sillä välin valloitetulla Frontier IV:llä kosmoaristrokatian edistämiseksi julistetaan perustetuksi Cosmo Babylonian valtakunta, ja Cecilystä tehdään sen symboli.

Cosmo Babylonia vastustaakseen F91:een nouseva Seabook ja omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä tarkoitettua mobile suit Vigna Ghinaa käyttävä Cecily joutuvat kohtaamaan toisensa taistelukentällä...

Yleistä muokkaa

Gundam F91:stä suunniteltiin aluksi tv-sarjaa, jonka ensimmäisen kauden tarinaksi tarkoitettua juonta käytettiin elokuvaan, jonka oli tarkoitus juhlistaa Kidō senshi Gundam-elokuvien kymmenvuotisjulkaisupäivää.[1] Sarjan tapahtumat päätettiin sijoittaa aikaan 30 vuotta Kidō senshi Gundam – gyakushū no Charin jälkeen. Sarjassa ei esiintyisi lainkaan aiemmista Gundameista tuttuja hahmoja, vaan siinä seikkailisvat täysin uudet hahmot uutena aikakautena. ”Newtype”-tematiikka oli saavuttanut eräällä tavalla ratkaisupisteen Amuron ja Charin edellisessä elokuvassa tapahtuneen viimeisen taistelun myötä, ja ohjaaja Tomino ilmoitti elokuvan julkistamisen yhteydessä kantavaksi teemaksi ”perheen”.

Gundamin tuottajista ohjaaja Yoshiyuki Tominon lisäksi myös Gundamin symboleiksikin kutsutut Yoshikazu Yasuhiko ja Kunio Ōkawara osallistuivat pitkästä aikaa Gundam-teoksen tuotantoon. Yasuhiko oli osallistunut myöhempiin Gundam-teoksiin vain hahmosuunnittelijana, mutta lupasi tulla mukaan, mikäli saisi taas osallistua tuotantoon samalla tavoin kuin ensimmäisen Gundamin aikaan. Tästä huolimatta Yasuhiko ei osallistunut lopulta tarinan kehittelyyn. Hän vastasi F91:n animoinnista, avaruuspukujen suunnittelusta ja näiden värityksestä. Ōkawara taas suunnitteli elokuvassa esiintyvät mobile suitit ensimmäistä kertaa Gundam ZZ:n jälkeen. Hän piirsi mobile suitit Tominon kanssa käytyjen keskusteluje pohjalta ensimmäistä kertaa Kidō senshi Gundamin jälkeen, ja aiemmista roboteista poikkeavat lopputulokset jakoivat yleisön mielipiteet kahtia.[1] Hobby Japan jopa julisti, että ”kun naamio aukesi, Gundam oli lopussa”, viitaten robottien aukeaviin ”kasvosuojuksiin”.

Ōkawaran mukaan Sunrise pyysi erityisen yksityiskohtaisia robotteja, koska kyseessä oli elokuva (yleensä Ōkawara suosi vähäviivaisia koneita animoinnin helpottamiseksi). [2]

Elokuvan mobile suitien erikoispiirteenä oli, että ne olivat aiemmissa Gundam-teoksissa esiintyneitä robotteja pienikokoisempia. Mobile suitit kasvoivat Gyakushū no Chariin asti, ja siinä missä alkuperäinen Gundam oli 18 m pitkä, oli Gyakushū no Charin ν Gundam pituudeltaan 24 m. Gundam F91 mobile suitit olivat kuitenkin keskimäärin vain 15-metrisiä. Haastattelussa 28.2.1991 Tomino totesi syyksi, että hän halusi luoda dioraamakuvia, joissa ihmiset erottuisivat helpommin mobile suitien rinnalla (myös Seisenshi Dunbinen roboteista tehtiin pienikokoisia samasta syystä).[3] Kuvausnäkökulmasta katsottuna ihmisten esiintyessä siihen asti jatkuvasti suurentuneiden mobile suitien ohjaamon edustalla ei kuvaan saatu mahtumaan robotin päätä tai koko vartaloa, minkä vuoksi tehokkaita ihmiset ja robotit vastakkainasettelevia kohtauksia ei voitu tehdä. Tomino itse halusi pienentää robotit kymmenenmetrisiksi, mutta lopulta tuote-esittelyssä ne olivat n. 15 metrin kokoisia.[4]

Elokuvan juonessa mobile suitien pienentämisen syyksi esitettiin kustannustehokkuus, sillä suuremmat robotit olivat hankalia huollettavia ja käytettäviä. Todellisena syynä oli myös halu halventaa muovisten pienoismallien valmistuskustannuksia.[5] Todellisuudessa muutos aiheutti vain sen, että pienoismallien ilmoitettiin olevan 1/100-mittakaavassa aiemmin standardina olleen 1/144:n asemesta, ja uusien nivel- ja muovinvärjäystekniikoiden käyttöönoton johdosta pienoismallien hinta itse asiassa kohosi. Fani, erityisesti pienoismalleihin keskittyneet, kritisoivat kuitenkin muutosta voimakkaasti, ja tuloksena Kidō butōden G Gundamista lähtien robottien koko alkoi jälleen kasvaa, ja Tominon ohjaamissa ∀ Gundamissa ja avaruusvuosisadan myöhäisimpään ajankohtaan sijoittuvassa G-Saviourissa robotit olivat jälleen n. 18-metrisiä.[4]

Aiempaa Gyakushū no Char -elokuvaa oli pidetty vaikeasti ymmärrettävänä, ja F91:ssä Tomino päätti painottaa tarinan helppotajuisuutta. Päähenkilön toimista tehtiin helposti ymmärrettäviä, ja tarinakin loppuu onnellisesti. Gyakushū no Char käsitteli Newtype-teoriaa, mutta uuden elokuvan teemaksi otettiin kenen tahansa helposti ymmärrettävissä olevat perheongelmat, minkä tarkoituksena oli tehdä Gundam F91:stä helposti lähestyttävä uudelle katsojasukupolvelle. Lopputuloksena Tomino pitää elokuvaa ”tarinallisesti menestyksenä”.[6]

Elokuvassa esiintyvä kiekon muotoinen tappoase ”ötökkä” oli Tominon mielestä Kidō senshi Gundamissa ja Kidō senshi Z Gundamissa massatuhoon käytettyä myrkkykaasua, joka sai katsojat paremmin tuntemaan sen uhrien tuskan, minkä vuoksi Tomino sijoitti sen elokuvaan.[7] Tuohon aikaan Tomino oli huolissaan siitä, että lapset olivat hänestä menettämässä kosketuspintansa elämän todellisuuteen, ja lisäsi myöhempään Kidō senshi V Gundamiin vieläkin brutaalimpia kuolintapoja lapsikatsojia säälimättä.

Suunniteltu tv-sarja ei kuitenkaan koskaan toteutunut, mihin syynä pidetään elokuvan odotettua heikompaa menestystä elokuvateattereissa. Sunrise oli lisäksi keskellä siirtymävaihetta myytyään itsensä Bandaille (mistä Tomino ei ollut tietoinen). Elokuvan jälkeiset tapahtumat käsitellään osittain Tominon ideoimassa sarjakuvassa Kidō senshi Crossbone Gundam.

Ensi-illan jälkeen elokuvasta julkaistiin videona ohjaajan versio ”Kidō senshi Gundam F91 kanzenban”, jossa leikkausta oli muutettu ja uusia kohtauksia lisätty. Uutta materiaalia oli noin viisi minuuttia, minkä lisäksi joitakin ääniä oli uudelleenäänitetty. Myöhemmin julkaistuille DVD-levyille on tallennettu kummatkin versiot, joissa ”teatteriversion” alkupuoli kuitenkin käyttää ohjaajan version leikkausta.

Gundam F91 oli Sunrisen ensimmäinen animaatioelokuva, jonka valmistukseen oli käytetty laajakulmakokoisia animaatiokalvoja. Siihen asti Sunrisen tuotannoissa oli käytetty ns. ”köyhän miehen laajakulmaa”, mikä tarkoitti, että normaalin kokoisista animaatiokalvoista oli leikattu pois ala- ja yläreunat laajakulmakoon aikaansaamiseksi.[8]

Päähenkilöt muokkaa

Yksityiskohtia varten katso artikkelia luettelo Kidō senshi Gundam F91:n henkilöistä

Tuotantohenkilöstö muokkaa

Tunnuskappaleet muokkaa

  • Tunnuskappale ”Eternal Wind – hohoemi wa hikaru kaze no naka”
    Sanat Yui Nishiwaki, sävel Yui Nishiwaki ja Yōko Orihara, sovitus Satoshi Kadokura, laulu Hiroko Moriguchi
  • Taustakappale ”Kimi o mitsumete – The Time I’m Seeing You”
    Sanat Rin Iogi ja Yasuhiko Shigemura, sävel Yasuhiko Shigemura, sovitus Satoshi Kadokura, laulu Hiroko Moriguchi

Alun perin Kimi o mitsumete -kappaleesta piti tulla elokuvan teema ja Eternal Windin olla vain mukana soundtrackillä, mutta Yoshiyuki Tominon toiveesta tunnussävel vaihdettiin. Elokuvan trailerin taustalla soi Kimi o mitsumete. Moriguchi tuli jälleen laulamaan Gundam-tunnuskappaletta debyyttikappaleensa, Z Gundamin loppupuolen tunnuskappale Mizu no hoshi e ai o kometen jälkeen. Eternal Windistä tuli Moriguchin suurin hitti, jolla hän pääsi jopa avaamaan vuoden 1991 Kōhaku uta gassen -laulukilpailun.

Elokuvan julkaisun aikoihin levitettiin myös useita mainoksia, joissa käytettiin eri kappaleita.

Oheistuotteet muokkaa

Romaani Kidō senshi Gundam F91 – Crossbone Vanguard
Tominon kirjoittama kaksiosainen romaani, joka julkaistiin Kadokawa shotenin Kadokawa Sneaker bunko -sarjassa. Haruhiko Mikimoto vastasi kansi- ja välilehtien kuvituksesta.
Ensimmäisen osan tarinasta kolme neljäsosaa sijoittuu elokuvan tapahtumia aikaisempaan aikaan. Romaanissa käsitellään yksityiskohtaisesti muun muassa se, miten Crossbone Vanguardin emojärjestö Buch-konserni ja Ronah’n suku syntyivät, miten Meitzer Ronah kokosi armeijansa ja miten lukiolaiset Seabook ja Cecily tapasivat. Crossbone Vanguardin hyökkäyksestä Frontier IV:een lähtienkin kirja selostaa tapahtumia tarkemmin ja käsittelee hahmojen psykologista tilaa, mikä mahdollistaa juonen tapahtumien paremman ymmärtämisen. Vaikka romaani noudattaa pääpiirteissään elokuvan juonta, osa taustatarinan ja lopun yksityiskohdista eroaa siitä.
Sarjakuva Kidō senshi Gundam F91
Kōdanshan pojille suunnatussa sarjakuvalehti Comic Bom Bomissa julkaistiin elokuvan ensi-illan kanssa samaan aikaan ajoitetusti elokuvan sarjakuvaversiota vuoden 1991 tammikuusta toukokuuhun. Sarjakuvan piirsi Daisuke Inoue. Kohderyhmän miellyttämiseksi sarjakuvaa muokattiin melkoisesti elokuvaan nähden – elokuvassa kunnollinen ja hyvätapainen Seabook on sarjakuvassa puheiltaan ja toimiltaan melkoisen räväkkä. Vuonna 2000 Daitosha julkaisi sarjakuvan uudelleen yhdessä Kidō senshi Gundam 0080 -sarjakuvan kanssa.
F91-MSV (Kidō senshi Gundam F91 Mobile Suit Variation)
Teos, joka sisältää elokuvan maailman mobile suitien suunnitelma (Mobile Suit Variation). Koneiden suunnittelusta vastasi elokuvan tavoin Kunio Ōkawara. MSV-suunnitelmia julkaistiin useissa lehdissä ja tietokirjasissa. Bandain julkaisemassa pienoismallilehti B-Clubissa julkaistiin Gundam F91 -robotin edeltäjään, Gundam F90:een liittyviä luonnoksia jo ennen elokuvan ensi-iltaa. Nämä B-Clubissa esiintyneet robotit luetaan usein osaksi Gundam F90 -kaanonia, vaikkeivat ne olisikaan esiintyneet Kidō senshi Gundam F90 -sarjakuvassa.
Lisäksi elokuvan ensi-illan aikoihin Kōdansha julkaisi Gudamille omistetussa Gundam Magazine -lehdessä elokuvan mobile suitien raskaasti aseistettujen muunnelmien tietoja. Lyhennelmä ”F91-MSV” tarkoittaa tiukasti määriteltynä näitä robotteja. Alla käsiteltävä Kidō senshi Gundam – Silhouette Formula 91 julkistettiin myös suunnittelun alkuvaiheesa F91-MSV-nimikkeen alla.
Kidō senshi Gundam F90
Pääartikkeli Kidō senshi Gundam F90
Edellä mainitun F91-MSV:n pohjalta syntynyt pienoismallisarja ja sarjakuva. Sen tarina kertoo pienikokoisten mobile suitien käyttöönotosta Gundam-maailmassa Gundam F90:n myötä. Sarjakuvan tarina tapahtuu elokuvan juonta 2–3 vuotta aikaisemmin. Tarinassa kuvataan Maan liittovaltion armeijan ja entisen Zeonin armeijan rippeiden taistelua.
Kidō senshi Gundam F91 – Formular senki 0122
Pääartikkeli Kidō senshi Gundam F91 – Formular senki 0122
Kesällä 1991, elokuvan ensi-illan jälkeen julkaistu Super Famicom -peli. Peliä kutsutaan usein ”Super Famicomin F91:ksi” ja ”F91-peliksi”, mutta pelin tarina ei liity suoraan elokuvaan, ja päähenkilöt ja osa esiintyvistä roboteista ovat uusia. Tarina sijoittuu aikaan vuotta ennen elokuvan tapahtumia. Tarina kertoo Zeonin jäänteiden tuhosta ja niiden taustalla olevan Crossbone Vanguardin juonittelusta.
Kidō senshi Gundam – Silhouette Formula 91
Pääartikkeli Kidō senshi Gundam – Silhouette Formula 91
Vuonna 1992 lanseerattu pienoismalleja, romaaneita ja sarjakuvia käsittävä mediabrändi. Tarinassa esitellään Gundam F91:stä kopioitua teknologiaa hyödyntäen rakennettu Silhouette Gundam. Tarina tapahtuu kuukauden elokuvan tapahtumien jälkeen. Juoni kertoo Crossbone Vanguardin ja testilennolla olevan Silhouette Gundamin yllättävästä kohtaamisesta ja sitä seuraavista tapahtumista.
Kidō senshi Gundam – Crossbone Gundam
Pääartikkeli Kidō senshi Gundam – Crossbone Gundam
Vuodesta 1994 vuoteen 1997 Shōnen Ace -lehdessä julkaistu Yūichi Hasegawan piirtämä sarjakuva. Tarina on jatkoa elokuvan tapahtumille, mutta sijoittuu kymmenen vuotta sitä myöhempään aikaan, jolloin Cosmo Babylonia on jo hajonnut. Tarina kertoo Crossbone Vanguardin, joka on muuttunut avaruusrosvojärjestöksi, ja Jupiterin keisarikunnan välisestä taistelusta.
Kidō senshi Gundam – Climax U.C.
Pääartikkeli Kidō senshi Gundam – Climax U.C.
Vuonna 2006 PlayStation 2:lle julkaistu konsolipeli. Gundam F91 esiintyy pelissä yhtenä Gundam-sarjan elokuvista. Elokuvan juonta hyödynnettiin uudelleen ensimmäistä kertaa muualla kuin SD Gundamissa, ja pelin lopputeemana toimi elokuvankin lopussa kuultu Eternal Wind.
Lisäksi julkaistiin Kidō senshi Gundam – Climax U.C: tsumugareshi kizuna -sarjakuva, jossa Gundam F91:n aikakausi ja aiempien Kidō senshi Gundamin ja Gyakushū no Charin väliset tapahtumat oli asetettu rinnakkain tapahtuviksi.

Lähteet muokkaa

  1. a b Great Mechanics, 3.3.2003, nro 8. Futabasha. 4-575-46412-0.
  2. Gunpla A, .
  3. Kidō senshi Gundam – Gundam F91 daihyakka. Keibunsha, 1991.
  4. a b Great Mechanics, 15.9.2004, nro 14. Futabasha. 4-575-46424-4.
  5. Kidō senshi Gundam uchū seiki, , 1999. vsk, nro 4. Rapport. 9-7-848-97993-904 .
  6. Kidō senshi Gundam F91 Perfect File. Kōdansha, 1991. 978-4061777170.
  7. Rapport Deluxe: Kidō senshi Gundam F91. Rapport, 1991.
  8. Great Mechanics, kesäkuu 2006, nro 21. Futabasha. 4-575-46412-0.

Aiheesta muualla muokkaa