Khaironeia (m.kreik. Χαιρώνεια, Khairōneia, lat. Chaeroneia tai Chaeronea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Sen arkeologiset kohteet sijaitsevat Livadeián kunnassa nykyisen Chairóneian kylän alueella.[1][2][3]

Khaironeia
Χαιρώνεια
Khaironeian teatterin jäänteet.
Khaironeian teatterin jäänteet.
Sijainti

Khaironeia
Koordinaatit 38°29′36″N, 22°50′26″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Chairóneia, Livadeiá, Boiotia, Keski-Kreikka
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Boiotia
Kaupunki alun perin Orkhomenos

Maantiede muokkaa

Khaironeia oli Boiotian pohjoisimpia kaupunkeja ja sijaitsi Kefissos-joen (nyk. Kifisós) laaksossa Thurion (nyk. Thoúrio) ja Akontion (nyk. Akóntio) -vuorten välissä Fokiin maakunnan rajalla. Sen sijainti oli strateginen, koska se sijaitsi eteläisen ja pohjoisen Manner-Kreikan yhdistäneen luonnollisen kulkuväylän varressa. Kaupungin akropolis eli linnavuori oli Petrakhos-kukkula (nyk. Petrachós), jonka korkeus on noin 150 metriä, ja joka sijaitsee heti nykyisen kylän lounaispuolella. Kaupungin lähellä oli tasankoa, mikä yhdessä strategisen sijainnin kanssa teki siitä historiassa ikään kuin luonnostaan suurten taisteluiden tapahtumapaikan.[2][3][4]

Historia muokkaa

Khaironeian paikalla vaikuttaa olleen asutusta jo neoliittisella kaudella, jonka ajan löytöpaikka tunnetaan nimellä Magoúla Baloménou, mutta ei mykeneläisellä pronssikaudella. Joskus kaupunkia on tosin ehdotettu Homeroksen mainitsemaksi Arneksi, mutta tämä ei todennäköisesti pidä paikkaansa.[3][4][5]

 
Khaironeian leijona, Khaironeian taistelun kaatuneiden hautamuistomerkiksi pystytetty leijonapatsas, n. 330-luku eaa.

Antiikin ajalla Khaironeia oli Orkhomenoksen alaisuudessa 400-luvun eaa. lopulle saakka. Tämän jälkeen se oli osa 11 boiotialaisen kaupungin yhteenliittymää Boiotian liittoa vuoteen 387 eaa. Liiton hajottua Korintin sodan jälkeen kaupunki oli itsenäinen vuosina 387–371 eaa. ja jälleen liitossa vuosina 371–338 eaa.[3][6]

Khaironeia tunnetaan ennen kaikkea Khaironeian taistelusta vuonna 338 eaa. Siinä Filippos II:n makedonialainen armeija kukisti Theban, Ateenan ja näiden liittolaiset, minkä seurauksena ne joutuivat Makedonian alaisuuteen. Kaupungissa käytiin myös myöhemmin merkittäviä taisteluita. Vuonna 245 eaa. siellä taistelivat Aitolian liiton ja Boiotian liiton armeijat. Vuonna 86 eaa. Sullan johtama roomalainen armeija voitti Khaironeiassa Mithridates VI:n joukot. Taistelu oli suuri, sillä roomalaisia oli noin 20 000 miestä ja Mithridateen joukkoja noin 100 000 miestä.[6]

Roomalaisella kaudella kaupungilla oli vapaakaupungin (civitas libera) oikeudet.[3] Khaironeiasta oli kotoisin filosofi ja elämäkertakirjailija Plutarkhos (n. 45–120 jaa.).[2]

Nykyinen Chairóneian kylä on ottanut nimensä antiikin aikaisesta kaupungista sen jälkeen, kun kaupungin sijainti selvisi. Kylän aikaisempi nimi oli Kápraina.[3]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Khaironeiasta on säilynyt vain vähäisiä jäänteitä. Akropoliin eli Petrakhos-kukkulan huipulla ja rinteessä on joitakin jäänteitä kaupunginmuurista, joka oli varustettu torneilla. Akropoliin juurella sen koillisrinteessä ovat kukkulan kallioon kaiverretun teatterin jäänteet. Teatterissa oli 14 penkkiriviä. Thurion-vuoren rinteessä oli Herakleelle omistettu temppeli, jonka päällä on nykyisin pieni Pyhän Paraskevan (Agía Paraskeví) kirkko. Kaupungissa tiedetään olleen myös Serapiksen pyhäkkö. Nykyisen kylän Neitsyt Marian (Panagía) kirkossa on antiikin aikaisten rakennusten kiviä, joissa on muun muassa piirtokirjoituksia.[3][5]

 
Khaironeian leijona löydettäessä vuonna 1818.

Khaironeian (ja nykyisen Chairóneian kylän) tunnetuin antiikin aikainen jäänne on Khaironeian taistelun muistoksi pystytetty leijonapatsas.[6] Se oli tehty viidestä marmorikappaleesta ja löydettiin kaatuneena ja rikkoutuneena vuonna 1818. Patsaan korkeus on kunnostettuna ja uudelleenpystytettynä noin 5,5 metriä. Patsas sijaitsi noin 24 x 15 metrin kokoisen peribolos-aitauksen pohjoislaidalla. Aitauksen sisältä on löydetty noin 4,3 x 3,6 metrin kokoinen hauta, joka oli ympäröity muurilla. Haudasta on löydetty 254 eri luurangon osia. Patsas oli alun perin mahdollisesti thebalaisten kaatuneilleen pystyttämä hautamuistomerkki, sillä antiikin aikana hautaa pidettiin Theban pyhän joukon hautana.[3][5]

Khaironeian taistelu käytiin Thurion-vuoren ja Kefissos-joen välisellä tasangolla noin kaksi kilometriä kaupungista ja nykyisestä kylästä itään. Paikalta on löydetty spartalaisten kaatuneilleen tekemä tumulus-hauta eli suuri hautakumpu. Kummun halkaisija on ollut 70 metriä ja korkeus 7 metriä. Kummulla oli peitetty noin 10 metriä halkaisijaltaan ollut ja noin 0,8 metriä korkea polttorovio, josta on löydetty luita ja aseiden jäänteitä.[3]

Pääosa Khaironeiasta tehdyistä esinelöydöistä on Chairóneian arkeologisessa museossa, osa puolestaan Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.[3][5]

Lähteet muokkaa

  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”201 Chaironeia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c Boeotia Perseus Encyclopedia. Viitattu 21.8.2017.
  3. a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Chaironeia, Boitia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b Smith, William: ”Chaeroneia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. a b c d Archaeological Site of Chaironeia Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
  6. a b c Chaeronea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla muokkaa