Wikipedia

Keuruu

kaupunki Keski-Suomen maakunnassa

Keuruu, aikaisemmin Keuru[7] (ruots. Keuru) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 9 200 henkeä[2], minkä lisäksi Keuruulla on runsaasti loma-asutusta.

Keuruu
Keuru

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°15′35″N, 024°42′25″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Kuntanumero 249
Hallinnollinen keskus Keuruun keskustaajama
Perustettu 1652
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Pihlajavesi (1969) Osa Ähtäriin (1923)
Kokonaispinta-ala 1 430,56 km²
77:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 257,97 km²
– sisävesi 172,59 km²
Väkiluku 9 180
105:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 7,30 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,2 %
– 15–64-v. 52,3 %
– yli 64-v. 34,5 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 97,0 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Noora Pajari
Kaupunginvaltuusto 31 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.
8
8
5
4
3
2
1
www.keuruu.fi

Maantiede ja luonto muokkaa

Keuruun naapurikunnat ovat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen.

Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.

Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta, jonka luonnossa heijastuu Suomenselän läsnäolo. Keuruulla on paljon järviä ja myös soita. Keuruun kirkonkyläkin sijaitsee vesistön äärellä. Keuruun pinta-alasta vettä on hieman yli kymmenesosa. Suurin järvi on Keurusselkä ja siihen kuuluva Ukonselkä.

Keuruun alueella on kokonaan tai osittain yhdeksän Natura-kohdetta: Hirvijärvi, Huhkojärven pitkä ja kapea rotkojärvi, Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet, saukon ja taimenen suosima Pihlajaveden reitti, Raiskin metsät, Siipikangas, Tuomistonjoki, Vesilahdensuo - Kurkisuo ja Syrjäharju.[8]

Keuruun keskustaajaman osat muokkaa

Loila, Suojärvi, Suolahti, Kurkiniemi, Ketvelniemi, Kivelä, Keuruunkylä, Pappilanniemi, Nyyssänniemi, Otava, Mustasaari, Melonsaari

Kylät muokkaa

Etelä-Keuruu, Haapamäki, Jukojärvi, Liesjärvi, Pihlajavesi, Valkealahti, Ampiala, Karimo, Kivijärvi, Lavikko, Riiho, Lihjamo, Kaleton, Pohjoislahti, Asunta, Manniskylä

Historia muokkaa

Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli Ruoveden kappeliseurakunta nimellä Lapinsalmi vuodesta 1628. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi liittyi takaisin Keuruuseen vuonna 1969.[9] Keuruusta suunniteltiin 1970-luvulla kauppalaa, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986.[10]

Keuruulla sijaitsi vuodesta 1967 alkaen Puolustusvoimiin kuulunut Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Kaikkiaan se ehti kouluttaa kaikkiaan noin 50 000 varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä oli 250. Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014, ja viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014.[11][12]

Toimijoita ja yrityksiä Keuruulla muokkaa

Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitsee helluntaiherätyksen Iso Kirja-opisto, jossa järjestetään joka vuosi Juhannuskonferenssi-suurtapahtuma. Kustannusalalta Otavan kirjapaino ja Kirjavälityksen keskusvarasto sijaitsevat Keuruulla. HT Laser Oy:n kotipaikka on Keuruu.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Suomen Vesileikkaus Oy, Finn-Nauha Oy ja Keuruun Megamarket Oy.[13]

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keuruun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 13 000
1985
  
 13 010
1990
  
 12 663
1995
  
 12 405
2000
  
 11 870
2005
  
 11 180
2010
  
 10 666
2015
  
 10 117
2020
  
 9 584
Lähde: Tilastokeskus.[14]
 
Keuruun vanha kirkko

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Keuruulla oli 9 919 asukasta, joista 6 924 asui taajamissa, 2 934 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Keuruun taajama-aste on 70,2 %.[15] Keuruun taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Keuruun keskustaajama 6 093
2 Haapamäki 831

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keuruulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keuruun alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[18]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Keuruulla toimii Keuruun helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Keuruulla toimii Haapamäen helluntaiseurakunta.[19] Keuruulla on myös vapaaseurakunta.

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Keuruun kaupungin nykyisellä alueella.[17]

Nähtävyydet ja tapahtumat muokkaa

Keuruun vanha kirkko on 1700-luvulla rakennettu puukirkko. Se toimii nykyisin museona. Jokakesäiset Keuruun Markkinat ovat suosittu kesätapahtuma. Esiintyjinä on vuosien varrella nähty mm. Matti Nykänen ja Danny. Jokakesäinen helluntailaisten Juhannuskonferenssi Isossa Kirjassa kokoaa yhteen kristittyjä ympäri Suomea ja maailmaa. Elias Lönnrot -siipirataslaivan kotisatama on Keuruulla. Tiedetila on Keuruulla oleva entiselle Karimon koululle perustettu pysyvä näyttelytila, jossa esitellään pääasiassa nuorille tekniikkaa.[20]

Camping Nyyssänniemi sijaitsee Keurusselän rannalla, noin 3,5 km Keuruun keskustasta. Leirintäalueen vieressä on Nyyssänniemen asuinalue.

 
Nyyssänniemen leirintäalueen ranta.

Nyyssänniemen leirintäalueelta saa kalastusluvat Keurusselälle ja Virtalan- ja Palsankoskelle. Nyyssännimessä on nykyään minigolfrata ja frisbeegolfrata. Camping Nyyssänniemen lähellä on myös asuinalue, jossa on leikkipuisto ja jalkapallokenttä. Nyyssänniemessä sijaitsee myös 1700-luvulla rakennettu Liukon pirtti, joka toimii myös vastaanottorakennuksena sekä kahvilana.

Vuonna 2017 Keuruulla lanseerattiin keuruulaisten yrittäjien ja kaupungin kanssa oma GoKeuruu-mobiilisovellus, joka auttaa sekä paikkakuntalaisia että matkailijoita tutustumaan Keuruun tarjontaan.[21]

 
Liukon pirtti

Ruokakulttuuri muokkaa

Keuruun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla puukaukalossa paistettu kouruliha, perunalaatikko ja varituinen eli varilimppu.[22]

Urheilu muokkaa

Keuruulla toimii jääkiekkojoukkue KeuPa HT, joka pelaa Mestiksessä.

Tunnettuja keuruulaisia muokkaa

Fiktiivisiä keuruulaisia muokkaa

Keuruu populaarikulttuurissa muokkaa

Keuruulla osittain tai kokonaan kuvatut elokuvat muokkaa

Keuruu-aiheiset laulut muokkaa

Useita Keuruu-aiheisia lauluja ovat sanoittaneet tai säveltäneet Einari Vuorela, Juha Vainio, Voitto Ahonen, Herman Saxberg, Väinö Lammintaus ja Riitta Aho. Osa lauluista on kansanlauluja ja osa taas iskelmäkappaleita.[24]

Esimerkkejä Keuruu-aiheisista lauluista:

  • Keuruun laulu
  • Keurusselän sinen nään
  • Keuruun neito

Keski-Suomen kotiseutulaulussa Keuruun järvimaisema mainitaan ensimmäisessä kertosäkeessä: "Keitele vehmas ja Päijänne jylhä / kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen".

Kuvia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Keuruu Oikeusministeriö. Viitattu 17.10.2021.
  7. ↑ Iso tietosanakirja, artikkeli Keuru
  8. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (ja alasivut) Ympäristö. Viitattu 23.2.2018.
  9. ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 228. Lähteessä on seurakunnan itsenäistymisvuosi 1630. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  10. ↑ http://vanha.keuruu.fi/museo/keuruunkaupunki.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ http://yle.fi/uutiset/keuruun_pioneerirykmentissa_ei_karjuta_pian_se_hiljenee_kokonaan/7014272
  12. ↑ Keuruulla laskettiin lippu viimeisen kerran Yle. 31.12.2014. Viitattu 20.5.2018.
  13. ↑ Alueen Keuruu yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.5.2018.
  14. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  20. ↑ http://www.tiedetila.fi/tiedetila/aloitus.htm
  21. ↑ GO Keuruu Visitkeuruu. Viitattu 3.12.2020. [vanhentunut linkki]
  22. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 89. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  23. ↑ 59 taiteilijaeläkettä nimekkäille tekijöille Yle Uutiset. 30.6.2014. Viitattu 15.3.2024.
  24. ↑ Keuruu-aiheiset laulut Keuruun Veräjä. Viitattu 16.3.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuruu.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keuruu&oldid=22333315”