Ketogeeninen ruokavalio

erityisruokavalio

Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattisen ruokavalion muoto, jossa pyritään saamaan elimistö ketoosiin.

Ketogeenista ruokavaliota käytetään esimerkiksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa sekä diabeteksen[1], vaikean epilepsian ja ei-alkoholiperäisen rasvamaksan[2] hoidossa.

Koostumus muokkaa

Hiilihydraattien määrän rajoittaminen alle 50 grammaan päivässä johtaa yleensä ketoosiin[3]. Ketogeeninen ruokavalio voi olla myös täysin hiilihydraatiton.

Tyypillinen ketogeenisessa ruokavaliossa käytettävä hiilihydraattimäärä muodostaa vain viisi prosenttia saadusta energiasta[4] mikä vastaa yhtä kymmenesosaa suomalaisten keskimääräisesta hiilihydraattien kulutuksesta[5]. Viisi energiaprosenttia merkitsee 20 grammaa hiilihydraattia 2000 kilokalorin päiväkulutuksella[4].

Proteiinia nautitaan yksilöllisen tarpeen mukaan 1,2–2 grammaa ihannepainokiloa kohti.[6] Sitä ei pidä nauttia liikaa, sillä liian runsas proteiinin saanti lisää kalsiumoksalaatista muodostuvien munuaiskivien riskiä[7]. Energiaravinteena käytetään ennen kaikkea rasvaa[8].

Ketoadaptaatio muokkaa

Ketogeeninen ruokavalio muuttaa solujen toimintaa muun muassa geenien epigeneettisen muuntumisen kautta. Glykolyysi, insuliinitasot, hiljainen tulehdus ja oksidatiivinen stressi vähenevät ketogeeniseen ruokavalioon siirtymisen myötä. Elimistön tottuminen ketogeeniseen ruokavalioon kestää kuitenkin yleensä useita viikkoja ja elimistö saa siitä täyden hyödyn irti vasta kuukausien tai jopa vuosien kuluttua.[9]

Tavoite muokkaa

Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö ketoosiin. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään glukoosin sijaan maksan rasvahapoista tuottamia ketoaineita[10] eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia[11]. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta taikka elimistön omasta rasvakudoksesta[12], jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä[11]. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista[12].

Historiaa muokkaa

Ketogeeninen ruokavaliohoito otettiin käyttöön epilepsian hoidossa 1920-luvulla, mutta lääkehoito syrjäytti sen 1930-luvun jälkeen useiksi vuosikymmeniksi. 1990-luvulla yhdysvaltalaisen elokuvatuottajan Jim Abrahamsin vaikeasti sairaan epileptikkopojan kohtaukset saatiin loppumaan vasta ketogeenisella ruokavaliohoidolla. Abrahams perusti Charlie Foundation -järjestön tuodakseen hoidolle julkisuutta ja teki aiheesta televisioelokuvan Kamppailu elämästä (1997). Järjestön rahoituksen tuella ruokavaliohoidosta saatujen useiden myönteisten hoitotulosten seurauksena ketogeeninen ruokavaliohoito palasi hoitokäyttöön vuoden 1996 jälkeen.[8]

Lääketieteellinen käyttö muokkaa

Ketogeeninen ruokavalio vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta[12]. Lisäksi se lisää energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa[13]. Eläinkokeissa on havaittu, että ketogeeninen ruokavalio muuttaa suoliston bakteerilajistoa vastakkaiseen suuntaan kuin tavallinen runsasrasvainen ruokavalio. Muutos johtuu ketoaineiden vaikutuksesta, ja sen on havaittu vähentävän autoimmuunitulehduksia aiheuttavien Th17 immuunisolujen määrää.[14]

Ketogeenisessa ruokavaliohoidossa käytettiin 2010-luvulle tultaessa useimmiten Atkinsin dieettiä proteiinipainotteisempaa dieettiä, jossa hiilihydraatteja nautittiin vain 10–15 grammaa vuorokaudessa ja rasvan osuus oli vain noin 65 prosenttia energiasta. Käytetty hiilihydraattimäärä oli niin pieni, että potilas joutui luopumaan lähes kokonaan hiilihydraattipitoisista ruoka-aineista kuten leivästä, perunasta, sokerista ja maidosta. Kyseinen ruokavalio koostui lähinnä kananmunista, lihasta, vähähiilihydraattisista kasviksista, ruokaöljystä ja kermasta.[15] Ketogeenisen ruokavalion sivuvaikutuksina saattaa esiintyä kasvun hidastumista, luuston haurastumista ja kolesteroliarvojen kohoamista[8].

Diabetes muokkaa

Hiilihydraattirajoitettua ruokavaliota on käytetty diabeteksen hoitoon aina 1700-luvulta alkaen[16] Vuonna 2018 julkaistun hoitotutkimuksen mukaan ketogeenista ruokavaliota noudattavien verensokerivaihtelut normalisoituivat lähes kaikilla tutkimuksen yli 300 ykkösyypin diabetesta sairastavalla insuliinihoitoisilla osanottajalla[17]. Ketogeeninen ruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi myös kakkostyypin diabetekseen[18].

Ketoosi normalisoi diabeetikkojen verensokeria, koska ketoaine beeta-hydroksibuturaatti vähentää elimistössä tapahtuvaa glukoosin uusmuodostusta vähentämällä glukoneogeneesia säätelevän alaniinin vapautumista lihaksista[19].

Vuonna 2021 julkaistussa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio kohensi munuaissairautta sairastavien diabeetikkojen terveydentilaa paremmin kuin munuaispotilaiden hoitoon perinteisesti käytetty vähäproteiininen ruokavalio[20].

Sydän- ja verisuonitaudit muokkaa

Vuonna 2023 julkaistussa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa todettiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä parantamalla veren rasva-arvoja ja ehkäisemällä tehokkaasti matala-asteista tulehdusta. Riskin aleneminen liittyy sydämen aineenvaihdunnan sekä verisuonten seinämien toiminnan paranemiseen ja niiden ikääntymisen hidastumiseen, verenpaineen säätelyn paranemiseen sekä ruokavalion painonhallintaa edistävään vaikutukseen.[21] Esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että valtimonkovettumataudin riskiä lisäävien pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrä väheni 23 prosenttia kahden vuoden ketogeenisen ruokavaliohoidon aikana.[22]

Lihavuus muokkaa

Ketogeenista ruokavaliota on käytetty myös lasten lihavuuden hoidossa.[23] Ketogeenisen laihduttamisen etuna on, että etenkin vatsaontelon ja luurankolihasten rasvoittuminen vähenee[24]. Ketogeeninen ruokavalio auttaa ylipainoisia laihtumaan, koska se vähentää ruokahalua lisäävän greliinihormonin tuotantoa[25].

Aivoterveys muokkaa

Elimistön kohonneen ketoainepitoisuuden on havaittu lievittävän aivoja rappeuttavia sairauksia sairastavien oireita[12]. Ketogeenisella ruokavaliolla vaikuttaisi olevan lisäksi laaja-alaista anti-inflammatorista ja hermosoluja suojaavaa vaikutusta[26]. Ketogeeninen ruokavalio lisää esimerkiksi aivoja suojaavaa vahingoittuneiden aivosolujen autofagiaa[27] ja aivojen energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää[13].

Epilepsia muokkaa

Ketogeenisella ruokavaliolla on hoidettu epilepsiaa jo yli sadan vuoden ajan[28]. Sitä käytetään erityisesti vaikean epilepsian hoitoon lapsilla[29]. Ruokavalion tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta[29][8], mutta on olemassa yhtä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että sen epileptisiä kohtauksia ehkäisevä vaikutus perustuu synnynnäisen ja hankitun immuunipuolustusjärjestelmän häiriöiden vähenemiseen[26].

Ketogeenisen ruokavalion noudattaminen on havaittu vähentävän epilepsiaan liittyvien suolistobakteerien määrää[30]. Vuonna 2023 julkaistussa hiiritutkimuksessa havaittiin lisäksi, että ketogeeninen ruokavalio muutti suolistoflooran koostumusta tavalla, joka vähensi aivojen häiriöherkkyyttä[31].

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatima Käypä hoito -suositus neuvoo harkitsemaan ketogeenista ruokavaliota yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa vaikean epilepsian hoidossa silloin, kun epilepsialääkkeet eivät käy eikä kirurgisen hoidon mahdollisuutta ole.[32]

Alzheimerin tauti muokkaa

Ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa vuonna 2020 ilmestyneen tutkimuskatsauksen mukaan lupaavalta Alzheimerin tautiin liittyvien kognitiivisten oireiden hoidossa. Katsauksessa havaittiin muun muassa, että ketogeenisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen parantaa Alzheimer-potilaiden muistia.[33]

Autismi muokkaa

On olemassa yhä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että ketogeeninen ruokavalio saattaa vähentää myös autistista käyttäytymistä. Ketogeenisen ruokavalion aivoterveyttä edistävä vaikutus johtuu todennäköisesti energia-aineenvaihdunnan parantumisesta, oksidatiivisen stressin vähenemisestä, hermovälittäjäaineiden muutoksista, rapamysiinisignaalin (mTOR) estymisestä sekä suoliston mikrobikannan muuntumisesta. Ketogeeninen ruokavalio on todennäköisesti turvallinen ja tehokas autismikirjon häiriön hoitomuoto.[34]

Syöpä muokkaa

Syövän hoidossa ketogeenisen ruokavalion tehon oletetaan perustuvan siihen, että ilman tarvitsemaansa glukoosia syöpäsolut kuolevat toisin kuin terveet solut, jotka voivat käyttää energiakseen myös ketoneita[35], tai siihen, että ketogeeninen ruokavalio pysäyttää kasvaimen kasvun vähentämällä kasvutekijähormonin vaikutusta sekä vähentää tulehdusta ja nesteen kertymistä kasvaimessa.[36]

Muut sairaudet muokkaa

Ketogeenisella ruokavaliolla voidaan hoitaa myös ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa[37] ja psoriasista[38]. Tutkimuksista on saatu lisäksi viitteitä siitä, että ketogeeninen ruokavalio saattaisi olla tehokas hoito astmaan[39].

Tehokkuus tutkimusten valossa muokkaa

Epilepsia-lehdessä vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia ketogeenisella ruokavaliolla olleista 2–26-vuotiaista epileptikoista pysyi erossa kaikista tai useimmista epileptisista kohtauksistaan hoidon jälkeenkin.[29]

Kreikassa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio antoi lihavien lasten painonpudotuksessa ja metabolisissa arvoissa parempia tuloksia kuin vähäkalorinen ruokavalio.[23]

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuskoosteessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sisäelinrasvaa, insuliiniresistenssiä ja ateroskleroosin riskiä sekä yliravitsemuksesta johtuvaa tulehtuneisuutta. Kakkostyypin diabetes menee yli puolella ketoruokavaliokokeeseen osallistuvista niin hyvin remissioon, ettei lääkehoitoa tarvitse enää jatkaa ruokavalihoidon rinnalla, ja lisäksi noin kahdeksan prosenttia paranee kokonaan.[18]

Vuonna 2020 julkaistussa yhdysvaltalaiskyselyssä 94 prosenttia ketogeenista ruokavaliota noudattavista kertoi ketogeenisen ruokavalion noudattamisen aikaansaaneen myönteisiä tai erittäin myönteisiä terveysvaikutuksia. Nämä liittyivät useimmin painonhallintaan, verensokerin säätelyyn ja parempaan jaksamiseen. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi ketogeenisen ruokavalion auttaneen heitä erittäin tai äärimmäisen tehokkaasti saavuttamaan sille asetetun tavoitteen kuten laihtumisen, yleisen terveydentilan paranemisen tai jonkin kroonisen sairauden hoidon. Ketogeeninen ruokavalio koettiin yleensä helpoksi noudattaa, sillä yli puolet vastaajista kertoi, että lipsuu siitä vain harvoin tai ei koskaan.[40]

Vuonna 2021 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan ketoosi parantaa eläinkokeissa merkittävästi aivovauriopotilaiden ennustetta[41].

On olemassa viitteitä siitä, että ketogeeninen ruokavalio sopii myös ammattiurheilijoille[42].

Riskit muokkaa

Tutkimuksissa on havaittu, että ketogeenisen ruokavalion noudattaminen heikentää jonkin verran kilpirauhashormonin varastomuodon muuntumista aktiiviseksi T3-hormoniksi ja lisää käänteisen eli inaktiivisen T3r-hormonin tuotantoa henkilöillä, joilla on jo entuudestaan tavallista alhaisemmat kilpirauhashormonitasot. Vuonna 2022 julkaistussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että jo kolmen viikon pituinen ketogeeninen dieetti laski merkittävästi veren aktiivisen kilpirauhashormonin pitoisuutta[43][44].

Lähteet muokkaa

  1. William S. Yancy, Marjorie Foy, Allison M. Chalecki, Mary C. Vernon, Eric C. Westman: A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes. Nutrition & Metabolism, 1.12.2005, nro 1, s. 34. PubMed:16318637. doi:10.1186/1743-7075-2-34. ISSN 1743-7075. Artikkelin verkkoversio. en
  2. Panu K. Luukkonen, Sylvie Dufour, Kun Lyu, Xian-Man Zhang, Antti Hakkarainen, Tiina E. Lehtimäki: Effect of a ketogenic diet on hepatic steatosis and hepatic mitochondrial metabolism in nonalcoholic fatty liver disease. Proceedings of the National Academy of Sciences, 31.3.2020, nro 13, s. 7347–7354. PubMed:32179679. doi:10.1073/pnas.1922344117. ISSN 0027-8424. Artikkelin verkkoversio. en
  3. Renata Risi, Rossella Tozzi, Mikiko Watanabe: Beyond weight loss in nonalcoholic fatty liver disease: the role of carbohydrate restriction. Current Opinion in Clinical Nutrition & Metabolic Care, 16.4.2021, nro Publish Ahead of Print. doi:10.1097/MCO.0000000000000762. ISSN 1363-1950. Artikkelin verkkoversio. en-US
  4. a b Keto Calculator. Find Your Keto Macros Ratio www.omnicalculator.com. Viitattu 3.11.2020. (englanniksi)
  5. Paturi, M. & Tapanainen, H. & Reinivuo, H. & Pietinen, P. (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus (PDF) 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.10.2008.
  6. How Much Protein Do You Need In Nutritional Ketosis? Virta Health. 4.2.2020. Viitattu 3.1.2021. (englanniksi)
  7. John Knight, Linda H. Easter, Rebecca Neiberg, Dean G. Assimos, Ross P. Holmes: Increased protein intake on controlled oxalate diets does not increase urinary oxalate excretion. Urological research, 2009-4, nro 2, s. 63–68. PubMed:19183980. doi:10.1007/s00240-009-0170-z. ISSN 0300-5623. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b c d John M. Freeman, MD, Eric H. Kossoff, MD, Adam L. Hartman, MD: The Ketogenic Diet: One Decade Later 1.3.2007. Pediatrics. Viitattu 9.1.2013.
  9. What is keto-adaptation? Virta Health. 17.2.2023. Viitattu 2.8.2023.
  10. Heini Maksimainen: Hyvästit hiilareille Helsingin Sanomat. 30.1.2020. Viitattu 5.3.2020.
  11. a b Justin Rezvani: Why Ketones Are A Super Fuel Medium. 20.2.2019. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  12. a b c d Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  13. a b Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  14. Ketogenic Diets Alter Gut Microbiome in Humans, Mice Ketogenic Diets Alter Gut Microbiome in Humans, Mice | UC San Francisco. Viitattu 24.4.2021. (englanniksi)
  15. Maria Arvio, Liisa Kuisma ja Mervi Pöntinen: Muunnettu Atkinsin dieetti toi elämänilon syvästi kehitysvammaiselle nuorukaiselle 5/2010. Duodecim. Viitattu 9.1.2013.
  16. Belinda S. Lennerz, Andrew P. Koutnik, Svetlana Azova, Joseph I. Wolfsdorf, David S. Ludwig: Carbohydrate restriction for diabetes: rediscovering centuries-old wisdom. The Journal of Clinical Investigation, 4.1.2021, nro 1. doi:10.1172/JCI142246. ISSN 0021-9738. Artikkelin verkkoversio. en
  17. Belinda S. Lennerz, Anna Barton, Richard K. Bernstein, R. David Dikeman, Carrie Diulus, Sarah Hallberg: Management of Type 1 Diabetes With a Very Low–Carbohydrate Diet. Pediatrics, 1.6.2018, nro 6. PubMed:29735574. doi:10.1542/peds.2017-3349. ISSN 0031-4005. Artikkelin verkkoversio. en
  18. a b Blair J. O'Neill: Effect of low-carbohydrate diets on cardiometabolic risk, insulin resistance, and metabolic syndrome. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes, and Obesity, 2020-10, nro 5, s. 301–307. PubMed:32773574. doi:10.1097/MED.0000000000000569. ISSN 1752-2978. Artikkelin verkkoversio.
  19. Adrian Soto-Mota, Nicholas G. Norwitz, Rhys D. Evans, Kieran Clarke: Exogenous d-β-hydroxybutyrate lowers blood glucose in part by decreasing the availability of L-alanine for gluconeogenesis. Endocrinology, Diabetes & Metabolism, {{{Vuosi}}}, nro n/a, s. e00300. doi:10.1002/edm2.300. ISSN 2398-9238. Artikkelin verkkoversio. en
  20. Nur Aisyah Zainordin, Nur’ Aini Eddy Warman, Aimi Fadilah Mohamad, Fatin Aqilah Abu Yazid, Nazrul Hadi Ismail, Xin Wee Chen: Safety and efficacy of very low carbohydrate diet in patients with diabetic kidney disease—A randomized controlled trial. PLOS ONE, 13.10.2021, nro 16, s. e0258507. doi:10.1371/journal.pone.0258507. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
  21. Damian Dyńka, Katarzyna Kowalcze, Anna Charuta, Agnieszka Paziewska: The Ketogenic Diet and Cardiovascular Diseases. Nutrients, 2023-01, 15. vsk, nro 15, s. 3368. doi:10.3390/nu15153368. ISSN 2072-6643. Artikkelin verkkoversio. en
  22. Shaminie J. Athinarayanan, Sarah J. Hallberg, Amy L. McKenzie, Katharina Lechner, Sarah King, James P. McCarter: Impact of a 2-year trial of nutritional ketosis on indices of cardiovascular disease risk in patients with type 2 diabetes. Cardiovascular Diabetology, 8.12.2020, nro 1, s. 208. PubMed:33292205. doi:10.1186/s12933-020-01178-2. ISSN 1475-2840. Artikkelin verkkoversio.
  23. a b Partsalaki, Ioanna / Karvela, Alexia / Spiliotis, Bessie E.: Metabolic impact of a ketogenic diet compared to a hypocaloric diet in obese children and adolescents 7/2012. Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism. Viitattu 9.1.2013.
  24. Study focuses on low-carb, high-fat diet effect on older populations medicalxpress.com. Viitattu 23.8.2020. (englanniksi)
  25. Jessica Roekenes, Catia Martins: Ketogenic diets and appetite regulation. Current Opinion in Clinical Nutrition & Metabolic Care, 20.4.2021, nro Publish Ahead of Print. doi:10.1097/MCO.0000000000000760. ISSN 1363-1950. Artikkelin verkkoversio. en-US
  26. a b Sookyong Koh, Nina Dupuis, Stéphane Auvin: Ketogenic diet and Neuroinflammation. Epilepsy Research, 2020-11, nro 167, s. 106454. PubMed:32987244. doi:10.1016/j.eplepsyres.2020.106454. ISSN 1872-6844. Artikkelin verkkoversio.
  27. Bao-Hui Wang, Qun Hou, Yu-Qiang Lu, Meng-Meng Jia, Tao Qiu, Xiao-Hang Wang: Ketogenic diet attenuates neuronal injury via autophagy and mitochondrial pathways in pentylenetetrazol-kindled seizures. Brain Research, 1.1.2018, 1678. vsk, s. 106–115. doi:10.1016/j.brainres.2017.10.009. ISSN 0006-8993. Artikkelin verkkoversio. en
  28. Nicholas G. Norwitz, Shebani Sethi Dalai, Christopher M. Palmer: Ketogenic diet as a metabolic treatment for mental illness. Current Opinion in Endocrinology, Diabetes & Obesity, 6.8.2020, nro 5, s. 269–274. doi:10.1097/MED.0000000000000564. ISSN 1752-296X. Artikkelin verkkoversio. en-US
  29. a b c Miia Soininen: Ketogeeninen dieetti on turvallinen apu epilepsiassa 26.2.2010. Lääkärilehti. Viitattu 9.1.2013.
  30. Gut flora and metabolism are altered in epilepsy and partially restored after ketogenic diets. Microbial Pathogenesis, 1.6.2021, nro 155, s. 104899. doi:10.1016/j.micpath.2021.104899. ISSN 0882-4010. Artikkelin verkkoversio. en
  31. Keto diet's gut changes may protect against epileptic seizures New Atlas. 28.12.2023. Viitattu 2.1.2024. (englanniksi)
  32. Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset): Ketogeeninen ruokavalio 7.6.2007. Käypä hoito. Viitattu 9.1.2013.
  33. Maria G. Grammatikopoulou, Dimitrios G. Goulis, Konstantinos Gkiouras, Xenophon Theodoridis, Kalliopi K. Gkouskou, Athanasios Evangeliou: To Keto or Not to Keto? A Systematic Review of Randomized Controlled Trials Assessing the Effects of Ketogenic Therapy on Alzheimer Disease. Advances in Nutrition, {{{Vuosi}}}. doi:10.1093/advances/nmaa073. Artikkelin verkkoversio. en
  34. Qinrui Li, Jingjing Liang, Na Fu, Ying Han, Jiong Qin: A Ketogenic Diet and the Treatment of Autism Spectrum Disorder. Frontiers in Pediatrics, 2021, nro 9. doi:10.3389/fped.2021.650624. ISSN 2296-2360. Artikkelin verkkoversio. English
  35. Johnson, Lorie: Starving Cancer: Ketogenic Diet a Key to Recovery 21.6.2013. CBN News. Viitattu 8.8.2013.
  36. Brain Tumors Respond To Diet And Radiation Therapy 6.12.2012. Medical News Today. Viitattu 8.8.2013.
  37. Mikiko Watanabe, Rossella Tozzi, Renata Risi, Dario Tuccinardi, Stefania Mariani, Sabrina Basciani: Beneficial effects of the ketogenic diet on nonalcoholic fatty liver disease: A comprehensive review of the literature. Obesity Reviews, 2020, nro 8, s. e13024. PubMed:32207237. doi:10.1111/obr.13024. ISSN 1467-789X. Artikkelin verkkoversio. en
  38. Vaia Lambadiari, Pelagia Katsimbri, Aikaterini Kountouri, Emmanouil Korakas, Argyro Papathanasi, Eirini Maratou, George Pavlidis, Loukia Pliouta, Ignatios Ikonomidis, Sofia Malisova, Dionysios Vlachos, Evangelia Papadavid: The Effect of a Ketogenic Diet versus Mediterranean Diet on Clinical and Biochemical Markers of Inflammation in Patients with Obesity and Psoriatic Arthritis: A Randomized Crossover Trial. International Journal of Molecular Sciences, 2024-01, 25. vsk, nro 5, s. 2475. doi:10.3390/ijms25052475. ISSN 1422-0067. Artikkelin verkkoversio. en
  39. Fotios Karagiannis, Schekufe Kharabi Masouleh, Klaus Wunderling, Jayagopi Surendar, Vanessa Schmitt, Alexander Kazakov: Lipid-Droplet Formation Drives Pathogenic Group 2 Innate Lymphoid Cells in Airway Inflammation. Immunity, 14.4.2020, nro 52, s. 620–634.e6. doi:10.1016/j.immuni.2020.03.003. ISSN 1074-7613. Artikkelin verkkoversio. en
  40. Gretel Schueller: We Surveyed People on the Keto Diet. Here's What They Say. U.S.News, Aug. 6, 2020.
  41. Ivancarmine Gambardella, Raimondo Ascione, Dominic P. D’Agostino, Csilla Ari, Berhane Worku, Robert F. Tranbaugh: Systematic Review - Neuroprotection of ketosis in acute injury of the mammalian central nervous system: A meta-analysis. Journal of Neurochemistry, {{{Vuosi}}}, nro n/a. doi:10.1111/jnc.15341. ISSN 1471-4159. Artikkelin verkkoversio. en
  42. A. Antonio Paoli, Laura Mancin, Massimiliano Caprio, Elena Monti, Marco V. Narici, Lorenzo Cenci: Effects of 30 days of ketogenic diet on body composition, muscle strength, muscle area, metabolism, and performance in semi-professional soccer players. Journal of the International Society of Sports Nutrition, 16.9.2021, nro 18, s. 62. doi:10.1186/s12970-021-00459-9. ISSN 1550-2783. Artikkelin verkkoversio.
  43. Ellen Molteberg, Per Medbøe Thorsby, Magnhild Kverneland, Per Ole Iversen, Kaja Kristine Selmer, Karl Otto Nakken, Erik Taubøll: Effects of modified Atkins diet on thyroid function in adult patients with pharmacoresistant epilepsy. Epilepsy & Behavior: E&B, 2020-10, 111. vsk, s. 107285. PubMed:32698106. doi:10.1016/j.yebeh.2020.107285. ISSN 1525-5069. Artikkelin verkkoversio.
  44. Stella Iacovides, Shane K. Maloney, Sindeep Bhana, Zareena Angamia, Rebecca M. Meiring: Could the ketogenic diet induce a shift in thyroid function and support a metabolic advantage in healthy participants? A pilot randomized-controlled-crossover trial. PloS One, 2022, 17. vsk, nro 6, s. e0269440. PubMed:35658056. doi:10.1371/journal.pone.0269440. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.