Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet (engl. Sustainable Development Goals, SDG) ovat joukko tavoitteita, joiden tavoitteena on antaa suunta kansainvälisen kehityksen tulevaisuudelle. Niiden tavoitteena on tehdä maailmasta kaikille parempi paikka elää. Kestävän kehityksen tavoitteita luotaessa on pyritty huomioimaan sekä ympäristö, ihmiset, ihmisoikeudet, alueelliset ja kulttuurilliset erot, talouden näkökulmat, että niiden sovellettavuus kaikkialle maailmaan. Tavoitteiden keskiössä on yhteistyö ja ihmisoikeuksien merkitys.

YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta. (englanniksi)

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat Yhdistyneiden kansakuntien luomia ja edistämiä kestävän kehityksen maailmanlaajuisia tavoitteita. Vaikka YK on virallisesti tavoitteiden takana, vastuu niiden toteuttamisesta on kaikilla YK:n jäsenvaltioilla ja viime kädessä näiden valtioiden hallituksilla, kunnilla, yrityksissä, koulutuslaitoksilla, julkisilla palveluilla ja jokaisella ihmisellä.

Kestävän kehityksen tavoitteet korvasivat vuonna 2015 YK:n vuosituhattavoitteet. Isoimpana erona vuosituhattavoitteisiin nykyisillä kestävän kehityksen tavoitteilla on se, että nämä uudet tavoitteet koskettavat kaikkia YK:n jäsenvaltioita, eivät vain kehitysmaita. Kestävän kehityksen tavoitteet on suunniteltu vuosille 2015–2030. Ohjelma sisältää 17 tavoitetta ja 169 tarkempaa kohdetta näitä tavoitteita varten. Tavoitteiden toteutumista seurataan YK:n tasolta ja lisäksi valtioilla on omia suunnitelmia ja seurantamenetelmiä tavoitteiden toteuttamiseen.

Luonnollisesti kehitystavoitteet ovat saaneet myös kriittistä palautetta. Erityisesti mielipiteitä ovat herättäneet tavoitteiden määrä ja selvien seurantajärjestelmien puute. Lisäksi moni on kokenut, että tavoitteet eivät ole tarpeeksi konkreettisia.

Tavoitteet

Eräs ryhmittelyehdotus 17 kestävän kehityksen tavoitteen luokittelemiseksi: henkiset, ekologiset ja väestöön liittyvät tavoitteet (englanniksi).

Vuoden 2015 elokuussa 193 maata sopi seuraavista 17 tavoitteesta: Tavoitteet voidaan ryhmitellä joko numerojärjestyksessä tai jakaa viiteen eri kategoriaan, joita ovat rauha, yhteistyö, ihmiset, planeetta ja hyvinvointi. YK:n materiaaleissa jokaiselle tavoitteelle on myös luotu useampi alatavoite, joita on yhteensä 169 kappaletta. Alatavoitteista numeroilla merkityt tavoitteet ovat numeraalisesti mitattavia konkreettisia tavoitteita ja kirjaimella merkityt alatavoitteet enemmänkin ohjeita ja kehotuksia tavoitteisiin sitoutuneille maille.

Ei köyhyyttä

Ensimmäisenä tavoitteena on poistaa köyhyys maailmasta sen kaikissa muodoissa.

Ei nälkää

Globaali nälkäindeksi (GHI) vuonna 2017, punaisella ja oranssilla merkityt maat kärsivät erittäin vakavasti aliravitsemuksesta(saksaksi).

Toisena tavoitteena on poistaa nälkä sekä saavuttaa ruokaturva kaikkialla maailmassa. Lisäksi tavoitteena on parantaa ravitsemusta ja tukea kestävää maataloutta.

Terveyttä ja hyvinvointia

Kolmantena tavoitteena on taata kaiken ikäisille ihmisille terveellinen elämä ja lisätä hyvinvointia.

Hyvä koulutus

Neljäntenä tavoitteena on taata avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus kaikilla ja tukea elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia.

Sukupuolten tasa-arvo

Viidentenä tavoitteena on vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia ja saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo.

Puhdas vesi ja sanitaatio

Esimerkki sanitaatiotilojen kehittämistarpeesta (Sambia, 2004).

Kuudes tavoite on varmistaa kaikille puhtaan veden saanti, sanitaatio ja kestävä käyttö.

Edullista ja puhdasta energiaa

Seitsemäntenä tavoitteena on varmistaa kaikille luotettava, edullinen, kestävä ja uudenaikainen energia.

Katso myös: Energiaköyhyys

Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Kahdeksantena tavoitteena on edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua. Lisäksi tavoitteena on tukea täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja asiallisia työpaikkoja.

Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja

Yhdeksäntenä tavoitteena on luoda kestävää infrastruktuuria ja edistää kestävää teollisuutta ja erilaisia innovaatioita.

Eriarvoisuuden vähentäminen

Kymmenes tavoite on vähentää eriarvoisuutta sekä maiden sisällä että niiden välillä.

Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Yhdestoista tavoite on taata kaikille turvallinen ja kestävä kaupunkiympäristö ja asuinyhdyskunta.

Vastuullista kuluttamista

Kahdestoista tavoite on taata erilaisten kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

Ilmastotekoja

Kolmantenatoista tavoitteena on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.

Vedenalainen elämä

Neljästoista tavoite on säilyttää maailman meret ja niiden tarjoamat luonnonvarat ja edistää niiden kestävää käyttöä.

Maanpäällinen elämä

Viidestoista tavoite on suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä mahdollisuuksien mukaan ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä. Lisäksi tavoitteena on edistää erityisesti metsien kestävää käyttöä, taistella aavikoitumista vastaan, sekä pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta

Kuudestoista tavoite on edistää yhteiskuntia, joissa on rauha. Lisäksi tavoitteena on taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden piiriin ja rakentaa erilaisia tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.

Yhteistyö ja kumppanuus

Viimeisenä tavoitteena on tukea vahvemmin kestävän kehityksen toteutumista ja maailmanlaajuista kumppanuutta.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen Suomessa

Pääministeri Juha Sipilän hallitus hyväksyi keväällä 2017 Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista Suomessa. Suunnitelman painopisteenä on luoda Suomesta hiilineutraali ja resurssiviisas valtio ja painottaa Suomea yhdenvertaisuuden, osaamisen ja tasa-arvon esimerkkimaana. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, jotka julkaisivat virallisen suunnitelman kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus julkaisi päivitetyn toimeenpanosuunnitelman vuonna 2020. Toimeenpanosuunnitelma, toiselta (epäviralliselta) nimeltään valtioneuvoston Agenda2030-selonteko, painottaa hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan luomista, joka on myös sen virallisessa nimessä. Selonteon kuvauksen mukaan "hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä Suomesta toimeenpannaan strategisten kokonaisuuksien kautta", joiden oli määrä ohjata hallituksen työtä myös Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomi tukee voimakkaasti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista myös muualla maailmassa. Suomen kehityspolitiikan painopistealueet ja kehitysyhteistyösuunnitelmat ovat linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Suomen kehitysyhteistyössä painottuvat erityisesti naisten aseman ja oikeuksien parantaminen ja demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen. Lisäksi Suomi on keskittynyt kansainvälisen ilmastopolitiikan edistämiseen.

Myös Suomessa toimivan AIESEC-järjestön tarjoamat kansainväliset vapaaehtoisprojektit on suunniteltu vaikuttamaan yhteen tai useampaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Aiheesta muualla

• Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development sustainabledevelopment.un.org (englanniksi)
• Sustainable Development Goals sustainabledevelopment.un.org (englanniksi)
• http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/ (englanniksi)
• Nuoret YK:n Kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta (englanniksi)