Kelpit
Kelpit (Chironemidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan eteläiseltä pallonpuoliskolta Tyynestämerestä.
| Kelpit | |
|---|---|
 Marmorikelppi (Chironemus marmoratus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Percoidei |
| Heimo: |
Kelpit Chironemidae Gill[1] |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Lajit muokkaa
Kelppien heimoon kuuluu lähteestä riippuen 4–6 lajia, jotka ovat marmorikelppi (Chironemus marmoratus), kirjokelppi (C. maculosus), C.bicornis , C. delfini, C. georgianus ja C. microlepis. Aikaisemmin kirjokelppi luettiin kuuluvaksi omaan Threpterius sukuunsa, mutta on molekyylifylogeneettisissa tutkimuksissa osoittautunut kuuluvaksi muiden kelppilajien kanssa samaan sukuun.[2][1]
Anatomia muokkaa
Kelpit kasvavat suurimmillaan noin 40 cm pitkiksi. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat hoikkia ja ruumis on melko korkea ja osalla lajeista on selässä kyhmy. Selkäevä on pitkä ja sen etuosassa on 14–16 piikkiä ja takaosassa pehmeämpiä ruotoja. Kalat muistuttavat naamioahvenia (Cheilodactylidae), mutta eroavat niistä selkä- ja pyrstöeviensä perusteella. Kelppilajien suomujen koko vaihtelee ja useimmiten ne ovat väritykseltään ruskeankirjavia. Tämä marmorimainen kuviointi on hyvä suojaväritys kivikkopohjilla.[2][1][3][4]
Levinneisyys muokkaa
Kelppejä tavataan läheltä Australian, Uuden-Seelannin ja Chilen rannikkoja. Ne elävät kivikkoisilla alueilla ja vesikasvillisuuden joukossa.[1][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Roberto Meléndez & Brian S. Dyer: Review of the southern hemisphere fish family Chironemidae (Perciformes: Cirrhitoidei). Revista de Biología Marina y Oceanografía, 2010, 45. vsk, s. 683–693. (englanniksi)
- ↑ a b Family Cheilodactylidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 24.10.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 126. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 24.10.2011). (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 85. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.