Keisarisarvinokka
Keisarisarvinokka eli kaksisarvinokka (Buceros bicornis) on kaakkoisaasialainen suuri sarvinokkien heimoon kuuluva lintu. Se on sarvinokkien heimon suurin laji. Keisarisarvinokka on Malesiassa Sarawakin osavaltion ja Intiassa Keralan osavaltion kansallislintu. Keisarisarvinokka voi elää vankeudessa jopa 50 vuoden ikäiseksi.
| Keisarisarvinokka | |
|---|---|
 Naaras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sarvinokkalinnut Bucerotiformes |
| Heimo: | Sarvinokat Bucerotidae |
| Suku: | Kaksisarvinokat Buceros |
| Laji: | bicornis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Buceros bicornis |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Keisarisarvinokka kasvaa pituudeltaan 95–120 cm pitkäksi ja siipien kärkiväliltään jopa 152 cm kokoiseksi. Keisarisarvinokat kasvavat tavallisesti 2,15–4 kg:n painoiseksi. Näkyvimpiä piirteitä ovat suuri keltaisenoranssi ja musta keratiinista muodostunut "sarvi", joka on koiraalla suurempi kuin naaraalla sekä valkoiset pyrstösulat joissa on musta raita. Siivet ovat pääasiassa mustat mutta siipien reunat ovat valkoiset sekä siipien sisäpuolella on valkoinen raita. Niska on valkoinen. Ohimot, posket, leuka, silmien ympärys ja nokan alku ovat mustat sekä kaula ja rinta ovat valkoisia. Jotkin höyhenet näyttävät keltaisilta, mutta se johtuu rauhasten tuottamasta öljystä. Kyljet, vatsa ja selkä ovat mustia. Jalkojen ympärys on valkoinen ja jalat ovat harmaat. Suuren, mutta sisältä onton nokan ylempi puoli on oranssinkeltainen ja alempi osa valkoinen. Naaraat ovat koiraita pienempiä ja niillä on punaisten silmien sijaan siniset silmät.
Elinalueet muokkaa
Keisarisarvinokkan levinneisyysalue on melko laaja, ja niitä tavataan Kiinassa Intiassa, Nepalissa, Bhutanissa, Myanmarissa, Thaimaassa, Laosissa, Vietnamissa, Kambodžassa, Malakan niemimaalla sekä Sumatralla.[2]
Elinympäristö muokkaa
Keisarisarvinokkien elinympäristö on korkealla sademetsien katolla. Ne voivat löytää suojaa puiden rei'istä, ja ne voivat tutkia laajan alueen sademetsää yhden ainoan päivän aikana ruoanetsintämatkoillaan.
Ravinto muokkaa
Keisarisarvinokat syövät pääasiassa hedelmiä. Ne saattavat kuitenkin syödä myös pieniä nisäkkäitä, lintuja, liskoja, käärmeitä ja hyönteisiä.
Lisääntyminen muokkaa
Pesä ja pesiminen muokkaa
Keisarisarvinokat pesivät puun onkalossa. Naaras rakentaa pesän koloon. Kun naaras on valmis munimaan, se menee puunkoloon, minkä jälkeen koiras kerää muta-, savi- ja ulostekappaleita ja muuraa pesäaukon kiinni lähes täysin. Muuriin jätetään pieni aukko jotta koiras voisi tuoda naaraalle ruokaa, kun naaras on munimis- ja hautomisvaiheessa. Muuri on suojana saalistajilta.
Muniminen ja haudonta muokkaa
Naaras munii 1-2 munaa, joita se hautoo neljästä viikosta kuukauteen.
Harvinaistuminen muokkaa
Keisarisarvinokat harvinaistuvat koska läntisen Intian, Kaakkois-Aasian ja Indonesian sademetsät, joissa ne elävät ovat suurelta osin hakattu puutavaraksi tai pelloiksi. Lajia harvinaistuttaa myös metsästys. Keisarisarvinokat on listattu CITES-sopimukseen liitteeseen I.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee keisarisarvinokan vaarantuneeksi.[2]
Lähteet muokkaa
- Cristopher M. Prrins, Otavan lintutieto, Otava
- Tietoa keisarisarvinokasta englanniksi
Viitteet muokkaa
- ↑ Buceros bicornis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b BirdLife International: Buceros bicornis The IUCN Red List of Threatened Species. 2018. IUCN. Viitattu 1.1.2019. (englanniksi)