Kaupunginkallio

Espoon kaupunginosa

Kaupunginkallio (ruots. Stadsberget) on Espoon kaupunginosa Vanhan-Espoon suuralueessa. Kaupunginkalliolla on rajaa Muuralan, Espoon keskuksen, Latokasken ja Vanttilan kaupunginosien kanssa. Idässä sen raja Espoon keskuksen kanssa on vedetty suurin piirtein Espoonväylää mukaillen. Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu Espoonjokeen. Kaupunginkallio jakautuu kahteen alueeseen, Honkamäkeen ja Lugnetiin, jotka Sänkbäck-joki erottaa toisistaan. Myös Finnoontien itäpuolella sijaitseva Söderskogin kartano on Kaupunginkallion alueella.

Kaupunginkallio
Stadsberget
Kaupungin kartta, jossa Kaupunginkallio korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kaupunginkallio korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Vanha-Espoo
Kaupunginosa nro 41[1]
Pinta-ala 3,4 km² [2]
Väkiluku 1 642[3]
Osa-alueet Honkamäki, Lugnet
Lähialueet Espoon keskus, Kauklahti, Kuurinniitty, Latokaski, Muurala, Vanttila

Kaupunginkallion nimi, alun perin ruotsinkielisenä, on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Perimätiedon mukaan kallioilta on joskus näkynyt Helsingin kaupunkiin, kun Espoo ei vielä ollut kaupunki. Nimeä Kaupunginkallio ehdotettiin kaupunginosan nimitykseksi vuonna 1975 perusteina perinteen lisäksi kallioinen maasto ja Espoon hallinnollisen keskustan läheisyys.[4]

Suurin osa Kaupunginkalliosta on luonnonvaraista aluetta. Kaupunginosalla on hyödyntämättömiä alueita etenkin lännessä Vanttilan lähettyvillä sijaitsevassa Vantinkorvessa. Kaupunginkallioon kuitenkin rakennetaan ahkerasti huolimatta alueen epätasaisuudesta, koska se on lähellä Espoon keskusta.

Honkamäki muokkaa

Honkamäki (ruots. Furubacka) on Kaupunginkallion osa-alueista pohjoisempi ja suurempi. Honkamäessä on omakotitaloasutuksen lisäksi Kaupunginkallion ainoat kerrostalot. Honkamäen nimistö on pääasiassa sauna-aiheista, osa-alueen keskellä olevalla Saunamäen (ruots. Bastubacken) alueella. Honkamäen pohjoisinta osaa, Kamreerintien pohjoispuolella sijaitsevaa pientä rantakaistaletta kutsutaan joskus nimellä Jokisilta.

Honkamäki jakaa rajaansa pohjoisessa Muuralan kaupunginosaan kuuluvan Mikkelän osa-alueen ja tähän kuuluvan Mikkelänpellon kanssa. Lännessä raja on yhteinen Vanttilan kanssa, johon kuuluvat Bensuls ja Ervasti ovat aivan Vantinkorven takana. Etelässä Honkamäen erottaa Lugnetista Sänkbäck-joki. Espoon keskuksen alueista Honkamäellä on rajaa Saarniraivion, Kiltakallion, Espoontorin suurkorttelin ja Kannusillanmäen kanssa. Virallisen kaupunginosajaon mukaan Kannusillanmäen länsipuoli Pappilantiestä alkaen käsittäen Itäisen Jokitien kuuluu Kaupunginkallioon, jolloin Honkamäki jakaa rajaa myös Muuralan Pitäjänristin kanssa, mutta asukkaat mieltävät yleensä Espoonväylän olevan koko matkan Espoonjoelle asti itärajana, eikä Kannusillanmäkeä lasketa yleensä kuuluvaksi lainkaan Kaupunginkallioon.

 
Osa-alueesta nimensä saanut vanhainkoti kuvattuna etelän puolelta.

Lugnet muokkaa

Lugnet on Kaupunginkallion osa-alueista eteläisempi ja pienempi. Se sijaitsee pääosin Saarnikalliolla. Lugnetiin kuuluu Lugnetintie haarautumineen. Näitä ovat Kalliorinne, joka haarautuu Lugnetintiestä sen ensimetreillä, Norokuja ja Lugnetinniitty. Kalliorinteen haarautumat ovat nimeltään Kalliorinteenpolku, Kalliorinteenkuja, Kalliohaka ja Kalliohaanpää. Lugnetintie haarautuu Espoonväylästä, joka muuttuu Hösmärintien risteyksessä parikymmentä metriä etelämpänä Finnoontieksi. Lugnet jakaa rajaa Espoon keskuksen Saarniraivion osa-alueen kanssa ja tähän kuuluvan Saarnilaakson kanssa.

Lugnet on saanut nimensä suomenruotsalaisille vanhuksille suunnatun Lugnetin vanhainkodin mukaan. Vanhainkodin vuoksi Lugnetia pidetään rauhallisena, kuten sen nimi ehdottaakin – Lugnet tarkoittaa vapaasti käännettynä ”Rauhalaa”.

Lugnetissa on pääosin omakotitaloasutusta, mutta Lugnetintien varteen ja Norokallion alueelle Norokujalla on rakennettu 2000-luvulla rivitaloja. Lugnetintien päähän sekä Lugnetinniityn ja Kalliorinteen väliselle alueelle on kaavoitettu erillis-, pari- ja rivitaloasuntoja.

Lähteet muokkaa

  1. Kaupunginosat Espoon kaupunki. Arkistoitu 6.6.2011. Viitattu 22.11.2010.
  2. Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
  3. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2018/2019 (PDF) (Sivu 2) Espoon Kaupunki. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 15.12.2019.
  4. Espoon kaupunginosien nimet Espoon kaupunki. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 22.11.2010.

Aiheesta muualla muokkaa